
Suomen energiansaanti on erittäin riippuvainen Venäjästä. Tänne tuotiin vuonna 2019 noin 6,6 miljardin euron verran energiaa Venäjältä eli 63 prosenttia kaikesta energian tuonnista.
”Tilanne ei ole paljon muuttunut vuodesta 2019. Venäjän-tuontia pystytään kuitenkin tarvittaessa korvaamaan suurelta osin tuomalla energiaa muualta”, Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko arvioi.
”Venäjän hyökkäyksen suurin merkitys näyttää olevan epävarmuuden kasvaminen, mikä heikentää taloudellista toimintaa, investointeja ja hidastaa talouden kasvua.”
Suomeen Venäjältä tuodusta energiasta kaksi kolmasosaa oli raakaöljyä ja 15 prosenttia öljytuotteita. Kaasua tuotiin yli puolella miljardilla eurolla. Sen osuus oli noin 8 prosenttia.
EU on lisäämässä erilaisia pakotteita Venäjälle ja se voi johtaa vastapakotteisiin, jolloin Venäjä saattaa vähentää tai katkaista kaasun ja öljyn toimituksia.
Solangon mukaan kriittisintä energiankulutuksen tuontiriippuvuus on silloin, kun energialähteen varastointi on vaikeaa tai mahdotonta. Tämä koskee lähinnä maakaasua ja sähköä.
Suomi on energialajeista riippuvaisin Venäjän maakaasusta, mutta Keski-Eurooppa on vielä selvästi huonommassa tilanteessa, Solanko toteaa. ”Suomessa kaasua käyttää lähinnä teollisuus, jolla on velvoite varastoida varapolttoainetta, pääasiassa raskasta polttoöljyä.”
Sähköä tuotiin vuonna 2019 Venäjältä yli 300 miljoonan euron edestä. Olkiluodon kolmannen ydinvoimalan valmistuminen vähentää tuontitarvetta, jolloin Ruotsista saadaan todennäköisesti riittävästi sähköä.
Nesteen mukaan se tuo öljystään kaksi kolmannesta Venäjältä, mutta kun öljyä ostetaan lasteittain, tuontikanavaa on melko helppo vaihtaa. Muutokset nostavat kuitenkin hintaa.
Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta oli torstaina päivällä yli kahdeksan prosentin nousussa.
Pohjanmeren Brent-laadun hinta nousi Bloombergin mukaan edellispäivän 97 dollarista tynnyriltä yli 105 dollarin ja Yhdysvaltain WTI-laatu noin sataan dollariin. Myös maakaasun hinta nousi lähes saman verran kuin raakaöljy.