Huoltovarmuuskeskus: Turpeen alasajo liian nopeaa ja hallitsematonta

Turvetuotannon alasajo tapahtuu huoltovarmuuden näkökulmasta liian nopeasti ja hallitsemattomasti, arvioi Huoltovarmuuskeskuksen energiahuolto-osaston johtaja Pia Oesch.

Polttoturve on Huoltovarmuuskeskuksen mukaan keskeinen osa Suomen energiahuoltovarmuutta. "Turve on kotimaisista kiinteistä polttoaineista ainoa, jota voidaan varastoida merkittäviä määriä muutaman vuoden ajan. Turve kattaa noin 5–7 prosenttia Suomessa käytettävistä energialähteistä, mutta sen rooli energiahuoltovarmuudessa on tätä huomattavasti suurempi."

"Energiaturpeen käytön nopea väheneminen johtaa nopeaan turvavarastojen pienenemiseen. Korvaavaa varastointikäytäntöä ei ole uusiutuville polttoaineille kuten biomassalle, jolloin polttoaineiden turvavarastot vähenevät", Oesch sanoo.

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama turvetyöryhmä julkaisi tänään keskiviikkona raporttinsa (MT:Turvetyöryhmä: lämpölaitosten veroton alaraja tuplataan).

"Käytännössä turvetuotannon alasajo tapahtuu jopa ennakoitua nopeammin, ja turpeen käyttö vähenee rajusti jo lähivuosina", arvioi Oesch, joka oli mukana turvetyöryhmässä.

Vuoteen 2029 mennessä luovutaan kivihiilestä, jolloin erityisesti lämmöntuotannossa päävaihtoehdoiksi jäävät energiapuu, turve ja öljy sekä vähäisessä määrin kaasu. Todennäköisimmin turpeen energiakäyttö korvautuu suurimmaksi osaksi metsähakkeella.

Turpeen turvavarastointia olisikin syytä kehittää turvetuottajille nykyistä huomattavasti kannattavammaksi, jotta huoltovarmuuden kannalta riittävä tuotanto saadaan turvattua siirtymäkauden aikana.

Energiasektorin lisäksi turvetuotannon alasajolla on vaikutuksia kasvu- ja kuiviketurpeen kotimaiseen tuotantoon, joka käytännössä loppuu polttoturpeen tuotannosta luovuttaessa.

Kasvu- ja kuiviketurve nostetaan suon pintakerroksesta ja polttoturve sen alta suon syvemmistä kerroksista. Polttoturpeen tuotannon loppuessa kasvuturpeen tuottaminen käy kannattamattomaksi. Tuotannon loppuminen voi olla jopa energiaturpeen alasajoa nopeampaa, jos uusia tuotantoaloja ei enää oteta käyttöön.

"Kasvu- ja kuiviketurvetta käytetään kotieläintaloudessa ja kasvihuonetuotannossa, ja sen tuotannon loppumisella on vaikutuksensa elintarviketuotannon huoltovarmuuteen", kertoo perustuotanto-osaston johtaja Jaakko Pekki.

Kasvuturpeen tuotantoalaa tarvitaan vuosittain yli 10 000 hehtaaria eikä sille ole kilpailukykyisesti löydettävissä korvaavaa vaihtoehtoa.

Kasvuturpeen käyttö maailmalla on voimakkaassa kasvussa ja siitä on muodostumassa kriittinen tuotantopanos. Turpeen käyttö myös edistää eläinten hyvinvointia, ja osaksi sen ansiosta Suomessa antibioottien käyttö on vähäistä muuhun maailmaan verrattuna.

"On syytä selvittää, miten voitaisiin säilyttää tuotannossa kotimaista kysyntää vastaava määrä kasvu- ja kuiviketurpeen tuotantoalueita. Noston loputtua voisi alueista jättää osan valmiuteen huoltovarmuuden kannalta välttämättömään energiaturpeen nostoon", Oesch pohtii.