Pääministeri Marin väläytti mahdollisuutta maatalousrahojen "erillisjärjestelyihin" – Suomi pitää kiinni maataloudesta tänään alkavissa EU:n rahoitusneuvotteluissa

EU:n seitsemän vuoden budjetin sorvaaminen unionin jäsenmaiden johtajien kesken alkaa tänään torstaina.

Neuvotteluista ei odoteta helppoja, koska Britannia on jättänyt EU-budjettiin suuren loven. Nyt jäsenmaat joutuvat pohtimaan, paljonko ne ovat valmiita kasvattamaan jäsenmaksujaan EU:hun, jotta lovi saadaan paikattua.

Huippukokouksen pöydällä nähdyt budjettiluvut perustuvat Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin ehdotukseen. Ne eivät Suomelle kuitenkaan sellaisenaan kelpaa.

Suomen tavoitteet EU-budjettineuvotteluille liittyvät maatalouden lisärahoitukseen, maltilliseen budjetin kokonaistasoon ja oikeusvaltioperiaatteen näkymiseen lopullisessa ratkaisussa.

Suomi hakee maaseudun kehittämisrahoihin 10 miljardin euron korotusta komission esitykseen verrattuna. Suomen mukaan maaseudun kehittämisrahoja ei voida vähentää, koska tästä rahoitetaan ilmastotoimia.

"Keskeinen prioriteettimme on maaseudun kehittämisrahoitus. Me haluamme uudistaa meidän maataloutemme ilmastollisesti kestäväksi ja tässä maaseudun kehittämisrahoitus on tärkeässä roolissa", pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi ennen huippukokouksen alkua.

Aiemmissa rahoitusneuvotteluissa Suomelle rakennettiin kompensaatio, ja se sai 600 miljoonan euron korvauksen maataloustukiin. Tämä "maaseutukirjekuori" perustui siihen, että Suomen saamat maataloustuet laskivat.

Pääministeri pitää erikoisjärjestelyjä myös tällä kertaa mahdollisena.

"Varmasti jonkinnäköinen erillisjärjestely on mahdollinen, mutta tässä vaiheessa totta kai lähdemme neuvotteluihin sillä asennolla, että maaseudun kehittämisrahoitusta saadaan turvattua ylemmälle tasolle kuin Michelin esityksessä."

Michelin ehdotuksessa maaseudun kehittämisrahoitus kasvaisi komission esityksestä 2,5 miljardia euroa.

Michelin ehdotuksessa vuosien 2021–2027 rahoituskehykseen kokonaistaso on 1,07 prosenttia EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.

Suomen hallitus on asettanut maan tavoitteeksi 1,06 prosentin tason.

EU-komission alkuperäinen ehdotus oli 1,11 prosenttia. Michelin ehdotus vastaa yhteensä yli 1 094 miljardia euroa, kun taas Suomen toivebudjetti lähentelisi 1 080 miljardia euroa.

Tiukinta budjettia kannattavat jäsenmaat vaativat kokonaistason rajoittamista yhteen prosenttiin. EU-parlamentti toivoo suurempaa, 1,3 prosentin budjettia.

"Jotta voimme saavuttaa sovun kaikkien jäsenmaiden kanssa, jäsenmaiden täytyy tulla toisiaan vastaan. Meille tärkeää on, että Suomi ei ole merkittävästi huonommassa asemassa kuin tällä hetkellä", Marin summaa.

Lue myös:

Suomen EU-budjettitavoite edelleen sama: Maaseutuvaroihin 10 miljardia lisää – toistaiseksi ehdotus saanut kylmää kyytiä

Huomenna Brysselissä saattaa selvitä, mille tasolle maataloustuet keikahtavat – MTK vaatii lisärahoitusta: "Jokainen euro merkitsee"

Tuore EU-budjettiehdotus poistaisi maatalouden tutkimusrahoituksen – "Viljelijöille vakuutettiin, että leikkauksia tasapainotetaan"