Talo, jonka tuhannettuntevat näkemättäkin
Kallioniemessä Iijoki-kirjoja lukenut voi verrata mielikuviaan oikeaan taloon. Mökkiä on hieman remontoitu, mutta kalusteet ovat alkuperäisiä. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoTAIVALKOSKI (MT)
Taivalkosken Jokijärvellä Iijoen rannalla kävijää odottaa rauhoittava näkymä.
Pihapiiriin kuuluu vanha, punaiseksi maalattu asuinmökki valkoisine ikkunanpuitteineen sekä luonnonharmaat sauna ja navetta.
Mökin sisällä on vuosisadan alkupuolen vaatimattomia kalusteita ja työkaluja. Joessa kelluu valtavaa laituria muistuttava tekele. Se on ponttuu, tukkilauttojen hinausta varten tehty lautta.
Tuhansille suomalaisille tämä mitä tahansa pientä kotiseutumuseota muistuttava paikka on ulkoisia puitteitaan merkityksellisempi.
Valveutunut kävijä tarkastaa, kasvaako joen puoleisella seinustalla tuomia, niin kuin pitäisi. Sielläpä rehottavat.
Talon vanhemman puolen uunin taas kuuluisi seistä vinossa, vaan niinpä ei enää olekaan.
Paikan nimi on Kallioniemi. Se on kuvattu jokaista piirtoa myöten Kalle Päätalon 26-osaisessa Iijoki-kirjasarjassa, jonka mainitaan olevan maailman pisimpiä omaelämäkerrallisia teoksia.
Kallioniemi oli Päätalon lap-
suudenkoti. Perheen elätti metsätyönjohtaja-isä Hermanni. Riitu-äiti hoiti kotia, karjaa ja lapsia.
Päätalon Kallioniemessä viettämä lapsuus ja nuoruus kääntyi synkäksi, kun isän mielenterveys alkoi horjua. Perhe köyhtyi. Raskas jakso jätti syvät jäljet myös kirjailijan itsetuntoon.
Itsenäistyttyään Päätalo vieraili usein kotiseudullaan mutta juurtui lopulta Tampereelle. Ennen täysipäiväiseksi kirjailijaksi ryhtymistä hän teki rakennusmestarin töitä. Ajasta muistuttaa Kallioniemessä roikkuva rakennusmestari-Kallen nahkatakki.
Ponttuu on peräisin Päätalo-aiheisesta elokuvasta, jota on kuvattu Kallioniemessä.
Päätalon äiti eli mökissä vuoteen 1970 saakka. Sen jälkeen Kallioniemi palveli Päätalojen kesäpaikkana. Jo tuolloin lukuisat uteliaat saapuivat katsomaan kirjoista tuttua taloa.
1990-luvulla Kallioniemi muuttui museoksi. Sen omistaa Kallioniemi-säätiö, jonka perustivat Päätalo ja hänen vaimonsa Leena sekä muutama kustantamo, kunta ja yhdistys.
Museo oli suosituimmillaan Päätalon vielä eläessä, kertoo säätiön asiamies Anne Hoikkala. Nykyisinkin Kallioniemessä vieraillaan kohtuullisen vilkkaasti. Viime kesänä kävijöitä kertyi vajaa 6 000.
Kallioniemi on avoinna kesäisin ja paikalla on silloin opas.
HENRIK SCHÄFER
- Osaston luetuimmat