Hallituksen sote-esitys eteni eduskuntaan, käsittely alkaa ensi maanantaina

Hallitus on saanut valmiiksi yhden suurista tavoitteistaan ja lähettänyt sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista koskevan lakipaketin eduskunnan käsittelyyn.

Massiivista sote-esitystä on tarkennettu lausuntokierroksen palautteen ja viimeksi lainsäädännön arviointineuvoston antaman evästyksen pohjalta.

Lakipaketin on määrä olla eduskunnassa lähetekeskustelussa ensi viikon maanantaina 14. joulukuuta.

Tavoitteena on, että hyvinvointialueet perustettaisiin mahdollisimman pian lakien hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen.

Lait tulisivat voimaan porrastetusti, osa heinäkuun alussa 2021 ja viimeiset tammikuun alussa 2023, jolloin uudet alueet aloittaisivat ja ottaisivat vastuun kunnilta sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta. Aluevaalit on tarkoitus pitää alkuvuodesta 2022.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.), sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.), kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.), puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.), ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.), opetusministeri Li Andersson (vas.) ja pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist (r.) esittelevät esitystä tiedotustilaisuudessa kello 11 alkaen.

Ohisalo esittelee pelastustoimen uudistusta koskevan osuuden.

Hallitus esittää, että Suomeen muodostettaisiin 21 hyvinvointialuetta, joille siirrettäisiin kuntien ja kuntayhtymien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät.

Uudellamaalla olisi neljä hyvinvointialuetta. Helsingin kaupungille jäisi edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu. Lisäksi Uudellamaalla erikoissairaanhoidon järjestämisestä vastaisi Hus-yhtymä.

Sairaanhoitopiirien toiminta siirtyisi hyvinvointialueille ja myös muun muassa opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut siirtyisivät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistamisen tavoitteena on muun muassa kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut, parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti ja hillitä julkisen talouden kustannusten kasvua.

"Isoihin uudistuksiin sisältyy kuitenkin aina myös merkittäviä muutoskustannuksia. Kun kaikki muutoskustannukset huomioidaan, heikentää uudistus julkisen talouden tasapainoa 2020-luvulla, jonka jälkeen kustannukset kääntyvät laskuun", tiedotteessa todetaan.

Hallituksen esityksen mukaan hyvinvointialueiden toiminta rahoitettaisiin pääosin valtion rahoituksella ja osaksi palvelujen käyttäjiltä perittävillä asiakasmaksuilla.