Tavaroiden vienti Suomesta kasvoi viime vuonna 8 prosenttia. Koko viennin arvo oli 56,6 miljardia euroa.
Samaan aikaan tuonti kasvoi 16 prosenttia ja sen arvo oli 60,2 miljardia euroa.
Kauppatase oli siis 3,6 miljardia alijäämäinen. Näin suuri se oli viimeksi öljykriisin aikaan 1970-luvulla.
Alijäämä ei kuitenkaan tullut yllätyksenä. Kauppatase on vähentynyt tasaisesti koko 2000-luvun ajan.
”Vuonna 2000 tase oli 12,6 miljardia ylijäämäinen. Siitä se on laskenut miljardin tai kaksi vuodessa. Viime vuonna ylijäämä oli enää puoli miljardia”, Tulliylitarkastaja Matti Heiniemi sanoo.
Viime vuodesta tase laski poikkeuksellisen paljon, noin neljä miljardia. Osasyy on, että viime vuonna ei valmistettu yhtään risteilijäalusta. Niistä tulee tilastoihin noin miljardin merkintä per alus.
Alijäämää ennakoitiin, mutta sen suuruus oli yllätys. Muutos syveni nopeasti kesän jälkeen, arvioi Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.
Malisen mielestä alijäämä johtuu suhdanteista ja se kuitataan, jos euron kriisi hellittää ja vienti alkaa vetää.
”Talouden rakennemuutos syö ylijäämää, eikä perinteistä miljardien ylijäämää enää tule. Mutta tällä hetkellä vienti on vähentynyt suhdannesyistä eikä pysyvästi.”
Kovin pitkään Suomi ei näin suurta alijäämää kestä.
”Talouden rakenne vaatii, että ylijäämää on tavoiteltava. Mutta on parempi, että edes tuonti on pysynyt, sillä se pitää jonkin aikaa taloutta pyörimässä.”
Syitä kauppataseen romahdukseen viime vuonna löytyy öljyn hinnan noususta ja kotimaisen kysynnän vahvuudesta.
Tuonnin määrä ei ole kasvanut niinkään, mutta hintojen noustessa sen arvo on. Ihmisillä on varaa kuluttaa, mikä on pitänyt yllä tuontia.
Öljyn hinta näkyy myös viennissä.
”Suomen kemianteollisuuden viennin kasvu oli kokonaan hintojen nousua. Jalostusarvo ei ole noussut yhtään”, Heiniemi toteaa.
Yksi syy ylijäämän vähenemiseen 2000-luvulla löytyy puhelinteollisuudesta.
Suurimmillaan puhelinten vienti oli vuonna 2005. Silloin viennin arvo oli 9,8 miljardia ja tuonnin 3,6. Vuonna 2010 puhelinten vienti oli enää niukasti ylijäämäinen, vienti 2,8 ja tuonti 2,5 miljardia. Vuoden 2011 ennakkoarvio on, että tuonti on ohittanut viennin.
Puhelimien valmistuksen rakenne on muuttunut pysyvästi, eikä se muutu talouden kasvun tai taantumien mukaan.
Malisen mielestä vienti on normalisoitunut, sillä yksi toimiala ei enää ole ylikorostunut.
Metsäteollisuus on edelleen yksi suurimmista viejistä. Metsän tuotteet sinnittelivät viime vuonna hienoisessa kasvussa. Silti hintojen lasku on syönyt kannattavuutta ja ajanut tuotantoa ulkomaille.
Erona puhelimiin on, että paperin ja sahatavaran hinnat voivat nousta tulevaisuudessa. Tuotantoa ja raaka-ainetta on edelleen Suomessa.
Toinen suuri muutos on, että tuotanto vähenee ja palveluiden määrä lisääntyy.
”Kauppatase ei kerro koko totuutta, mutta antaa kuvan kehityksestä. Palvelut eivät tuota niin paljon ylijäämää, että se korvaisi tavaroiden alijäämän”, Heiniemi sanoo.
AIMO VAINIO