Kuntavaalit ovat vajaan neljän kuukauden päässä. Vaikka kuntavaalit ovat paikallisvaalit, ne heijastavat myös puolueiden asetelmia valtakunnan politiikassa.
Viimeisin kuntavaaleja koskeva gallup (Helsingin Sanomat 9.7.) ennakoi, että kilpailu suurimman puolueen paikasta käy kiivaana. Pitkään johtoasemassa paistatellut kokoomus on menettänyt etumatkaansa ja on itse asiassa lähes tasoissa SDP:n kanssa. SDP on noussut pikku hiljaa ja saanut tukittua äänivuodon perussuomalaisiin.
Sekä kokoomus että SDP ovat nyt 21–22 prosentin vaiheilla. Sen sijaan kolmas iso kuntapuolue keskusta junnaa edelleen lähes eduskuntavaalien lukemissa. Keskustan kannatus oli vain runsaat 16 prosenttia.
Jos keskusta jäisi gallupnumeroiden tasolle, olisi se puolueelle ja uudelle johdolle vakava paikka. Tulos osoittaisi, että puolue ei ole toipunut eduskuntavaalien katastrofista. Keskusta on perinteinen kuntapuolue, jolla on vankat asemat useimmissa maaseutukunnissa ja myös kaupungeissa Salpausselän pohjoispuolella. Useimmissa Suomen kunnissa keskusta on tällä hetkellä suurin puolue. Viime kerralla kuntavaaleissa puolueen kannatus oli niukasti yli 20 prosenttia.
Eduskuntavaaleissa jytkyvoittoon yltäneet perussuomalaiset olisivat saamassa gallupin mukaan yli 12 prosentin äänisaaliin. Kun kannatus eduskuntavaaleissa nousi yli 20 prosentin, tätä voisi luulla tappioksi puolueelle. Näin ei välttämättä kuitenkaan ole.
Perussuomalaisilla ei edellisissä kunnallisvaaleissa ollut täysiä listoja juuri missään kunnassa. Nyt sen sijaan perussuomalaiset ovat vakiinnuttamassa asemansa läpi maan. Etelän suurkaupungeissa he vievät paikkoja SDP:ltä ja kokoomukselta, maaseudulla keskustalta. Yli 10 prosentin kannatus olisi puolueelle ilman muuta ainakin torjuntavoitto, sillä puolue sai edellisissä kuntavaaleissa vain runsaat 5 prosenttia äänistä.
Kuntavaalit käydään poliittisesti sekavassa tilanteessa. Vaalien taustalla vaikuttaa hallituksen karttaharjoitus, jonka tarkoituksena on lopettaa suurin osa Suomen itsenäisistä kunnista. Nyt valtuustoihin valittavat valtuutetut eivät aina edes tiedä, onko omaa kotikuntaa edes olemassa, kun kausi päättyy.
Politiikanvastainen ilmapiiri ja mediamyllytys ovat epäilemättä vaikuttaneet siihen, että puolueilla on vaikeuksia löytää ehdokkaita yhtä runsaslukuisesti kuin ennen. Vaikka valtuutetun tehtävä on arvokas ja valtuustoon kannattaa pyrkiä, on politiikan ympärillä vellonut julkisuus karistanut luottamustoimista ylimääräisen hohdon. Valtuutettuna oleminen on kovaa työtä, josta yleensä ei saa edes kiitosta palkakseen.
Kunnallinen itsemääräämisoikeus on suomalaisen kansanvallan kulmakivi. Kunnallisvaalien merkitys tavalliselle kansalaiselle on vähintään yhtä iso kuin eduskuntavaalien. Kunnat päättävät suurimmasta osasta niistä asioista, joiden kanssa tavallinen kansalainen joutuu tekemisiin. Näihin kuuluvat koulu, terveydenhoito, sosiaalipalvelut, tiet, rakennusluvat ja muut vastaavat asiat.
Kunnalliset päättäjät ovat myös lähimpänä tavallista äänestäjää. Varsinkin pienissä ja keskisuurissa kunnissa päättäjät tunnetaan henkilökohtaisesti. Olisi tärkeää, että ihmiset lähtisivät ehdolle vaaleihin. Kuntiin kaivataan päättäjiksi järkeviä, omilla aivoillaan ajattelevia kansalaisia.
Kunnanvaltuustossa voi vaikuttaa omaa kuntaansa ja lähiympäristöään koskeviin asioihin. Kunnallisen luottamustoimen hoitaminen on tärkeää ja arvokasta työtä. Toivottavaa olisi, että jokainen, joka pystyy ehdokkaaksi asettumaan, myös lähtisi mukaan vaaleihin.