VM: Maahanmuuton kasvu vahvistaa Suomen taloutta ja velkasuhdetta − hoivamenojen kasvu suhteessa BKT:hen muuttuu maltillisemmaksi

Suomen viime vuosien kasvanut maahanmuutto vahvistaa Suomen taloutta ja velkasuhdetta pitkällä aikavälillä, kun työikäinen väestö kasvaa aiempia arvioita nopeammin, arvioi valtiovarainministeriö talousennusteessaan.

Lyhyellä aikavälillä työllisyys Suomessa jää alhaisemmaksi maahanmuuttajien heikomman työllistymisen johdosta, mutta suunta kääntyy nousuun, kun talous elpyy ja työmarkkinat alkavat vetää.

Valtiovarainministeriö arvioi, että nettomaahanmuutto vuodesta 2029 eteenpäin on noin 25  000 ihmistä vuodessa.

”Tämä nostaa meidän potentiaalista tuotantoa ja kasvua keskipitkällä aikavälillä”, totesi finanssineuvos Janne Huovari talousennustetta esitelleessä tiedotustilaisuudessa.

Julkiseen talouteen tuleva vaikutus näkyy väestörakenteessa

”Väestörakenne muuttuu suotuisampaan suuntaan. Se tarkoittaa sitä, että hoivamenojen kasvu suhteessa bruttokansantuotteeseen maltillistuu. Siinä on kaksi tekijää, jotka vaikuttavat alijäämiin ja velkasuhteisiin. Jos taas nettomaahanmuutto on heikompi kuin meidän arviossamme, niin myös julkinen talous on heikommassa tilanteessa”, sanoi finanssineuvos Jenni Pääkkönen tiedotustilaisuudessa.

VM:n arvio on alhaisempi kuin Tilastokeskuksen väestöennusteessaan ennakoima 40  000 ihmisen nettomaahanmuutto. Valtiovarainministeriö on laskenut myös, miten sen omaa arviota suurempi maahanmuutto vaikuttaisi.

Suuremman maahanmuuton skenaariossa työikäinen väestö kasvaa vuoteen 2035 mennessä 100  000 ihmisellä perusuraa suuremmaksi, mikä kasvattaa työvoimaa 59  000 ihmisellä. Oletus on, että maahanmuuttajien työllisyysaste jää 10 prosenttiyksikköä maassa jo olevaa väestöä matalammaksi. Bkt:n taso olisi tässä vaihtoehdossa 1,4 prosenttia perusuraa korkeampi.

Jos nettomaahanmuutto jää pienemmäksi ja on vain 15  000 ihmistä vuodessa, jää työikäinen väestö vuonna 2035 noin 77  000 ihmistä pienemmäksi ja bkt on 1,1 prosenttia perusuraa alhaisempi. Kasvua hidastaa työvoiman pienentyminen.

Vaikutus näkyy myös julkisessa velkaantumisessa. Pienemmän nettomaahanmuuton skenaariossa julkisen talouden rahoitusasema on pitkällä aikavälillä heikompi ja velka kasvaa nopeammin. Vuonna 2035 velka tässä vaihtoehdossa on 90,4 prosenttia, eli noin 2,3 prosenttiyksikköä korkeampi perusuraan verrattuna.

Suuremman maahanmuuton vaihtoehdossa julkisen talouden rahoitusasema on parempi ja velka kasvaa hitaammin. Silloin vuonna 2035 velka olisi 2,6 prosenttiyksikköä perusuraa matalammalla tasolla.