
Useat tuulivoimalahankkeet ovat verrattain nopeasti rakentamisvaiheessa, kunhan rakentamispäätös tehdään.
Julkisuudessa on penätty, että datakeskusteollisuuden kasvaessa sähkön kulutuksen kasvun ja uuden tuotannon pitää kulkea käsi kädessä. Oletus on, että datakeskusbuumi laukaisisi tuulivoimalahankkeita.
Teollisen kokoluokan aurinkovoiman ja tuulivoima-alan edunvalvontajärjestö Suomen uusiutuvat ry:n mukaan rakentamisvalmista ja luvitettua tuulivoimaa on tällä hetkellä 42 hankkeen edestä.
Tämä tarkoittaa käytännössä noin 10 terawattitunnin (TWh) verran lisää uutta sähköntuotantoa. Luvussa on huomioitu muun muassa sään vaikutukset tuotantoon. Voimaloina määrä on 565 pyörivää turbiinia.
Aurinkovoimaa on vastaavasti rakentamisvalmiina 5 TWh:n vuosituotannon edestä. Suomessa puolestaan tuotettiin viime vuonna sähköä noin 80 TWh ja kulutettiin 85 TWh.
Suomen uusiutuvien edunvalvontajohtajan Matias Ollilan mukaan datakeskusteollisuus on viestinyt tarpeekseen noin 10 TWh 2020-luvun loppuun mennessä.
”Nyt on tosin vielä hieman epävarmaa, kuinka paljon lisää Googlen tuoreimmat investoinnit tarkoittavat”, Ollila sanoo.
Ollilan mukaan sähkön tuotanto pysyy kulutuksen perässä.
”Voin kirkkain silmin ja käsi paksulla kirjalla todeta, että kulutus ja tuotanto menevät käsi kädessä. Suomessa riittää sähköä uusien investointien tarpeeseen, koska täällä rakennetaan ensin energiaa ja sitten tehtaita.”
Rakentaminen voi kuitenkin kestää useamman vuodenkin. Ollilan mukaan tuulivoimapuisto valmistuu yleensä kahdessa vuodessa siitä, kun lapio on lyöty maahan. Rakentamisluvista voi tosin valittaa, jolloin rakentamisen aloitus voi viivästyä kahdella vuodella tai enimmillään neljällä.
”Jokainen hanke ei tähän valitusrumbaan joudu, ja valtaosissa oikeuden päätös on vapauttava. Mutta kyllähän se hidastaa rakentamista, vaikka valituslupa pitää tietenkin olla”, Ollila sanoo.
”Isossa kuvassa Suomessa sähkö on halpaa, diesel ei, koska se on fossiilista energiaa.”
Aivan viime vuosina on Ollilan mukaan tullut vähemmän uusia päätöksiä investoida tuulivoimaan, sillä sähköjärjestelmä on ollut täynnä.
”Eikä mitään sähköntuotantoa huvin vuoksi rakenneta, vaan sillä pitää olla asiakas ja hyötykäyttö”, Ollila sanoo.
Hän ei osaa sanoa, minkä hintaista sähkön tulisi olla, jotta rakentamispäätöksiä tehtäisiin.
Ollila kuitenkin muistuttaa, miten kytköksissä Suomen sähkön hinta on muuhun Eurooppaan. Kun muualla Euroopassa lämmitetään talvella edelleen paljon kaasulla, se nostaa kaiken energian hintaa.
”Fossiilisen energian hinta on nostanut yleisesti hintatasoa Euroopassa, ja se on vaikuttanut myös sähkön hinnan nousuun kuluttajille nyt tarjottavissa sopimuksissa kuten myös vesialtaiden alhainen taso Pohjoismaissa.”
”Isossa kuvassa Suomessa sähkö on halpaa, diesel ei, koska se on fossiilista energiaa”, Ollila sanoo.
”Polttoaineena tuulesta ja auringosta ei tarvitse maksaa mitään.”
Ollila arvioi, että Suomessa sähkö oli ennen Ukrainan sotaa jopa poikkeuksellisen halpaa.
”Uskallan sanoa, että Suomessa on varmaan nyt saavutettu sähkön hinnassa se matalin taso. Päätökset investoida sähköntuotantoon tehtiin pitkälti ennen Venäjän hyökkäyssodan alkua Ukrainaan.”
Hyökkäyssodasta johtuen sähköä kuluttavat investoinnit eivät lähteneetkään muutama vuosi sitten niin nopeasti liikkeelle.
Ollilan mukaan mitä enemmän mikä tahansa valtio tuottaa sähkönsä uusiutuvilla muodoilla, sitä enemmän voi luottaa siihen, että sähkön hinta pysyy valtiossa kohtuullisella tasolla.
”Polttoaineena tuulesta ja auringosta ei tarvitse maksaa mitään.”