Saaristomeren norppalive aukeaa tänään, sen päätähdet tykkäävät pötkötellä joukolla ‒ kalastajia ne eivät häiritse tällä merialueella
Turkin kiehkurakuviointi on kuin karvainen sormenjälki, jonka avulla norppayksilöt voidaan erottaa toisistaan.
Itämerellä elää kaksi hyljelajia: harmaahylje ja itämerennorppa. Kuva: PixabayWWF:n uusi Saaristomeren norppalive kuvaa luotoa, jolle itämerennorpat kokoontuvat keväisin karvanvaihtoon. Norppalive aukeaa tänään keskiviikkona kello 8.30.
Yleensä norppalivessä on seurattu saimaannorppaa. Saaristomerellä eläviä itämerennorppia on jopa vähemmän kuin Saimaan lähisukulaisia: noin 200–300 yksilöä, WWF kertoo tiedotteessa.
Toisin kuin saimaannorpat, itämerennorpat lekottelevat mielellään joukolla.
”Kaikkein parhailla paikoilla luotojen rannoilla voi maata jopa kymmeniä itämerennorppia”, sanoo WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen.
Itämerennorppa oli vielä 1900-luvun alussa oli Itämeren runsaslukuisin hylje. Metsästyksen ja ympäristömyrkkyjen vuoksi Itämeren norppakanta hupeni 200 000 yksilöstä vähimmillään noin 5 000 yksilöön. Nyt itämerennorppia on noin 20 000.
Kalastuselinkeinoa edustavan Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n puheenjohtaja Olavi Sahlstén kertoo, että Saaristomerellä norpat eivät ole ongelma kalastajille.
Harmaahylkeet sen sijaan tekevät siellä tuhojaan. Ongelma on joka vuosi pahempi, kun kanta kasvaa.
”Norppia on Saaristomerellä niin vähän, ettei niistä ole haittaa.”
Perämerellä tilanne on juuri päinvastoin: norppia on enemmän kuin hylkeitä.
Itämerennorpista suurin osa elää Perämerellä. Siellä kanta on viime aikoina ollut WWF:n mukaan hitaassa kasvussa. Siellä norppia saa metsästää.
Saaristomeren lisäksi norpan lisääntymisalueita on myös Viron saaristossa ja Suomenlahden itäosassa.
Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnissa itämerennorppa on luokiteltu silmälläpidettäväksi, ja Itämeren suojelukomissio HELCOM on luokitellut sen koko Itämeren laajuisessa tarkastelussa vaarantuneeksi.
Mitä haittaa hylkeistä ja norpista on kalastajille?
Ne syövät kaloja pyydyksistä. Hylkeet rikkovat pyydyksiä, niitä pienemmät norpat eivät sitä tee.
”Hylkeet ajavat kalat pois pyyntipaikoilta, kalat lähtevät karkuun”, Sahlstén kertoo.
Ammattikalastajaliiton noin 250 jäsenen kautta tulee 90 prosenttia Suomen kaupallisesta kalansaaliista.
Itämerennorppa on lumesta ja jäästä riippuvainen arktinen hylje, kuten lähisukulaisensa saimaannorppakin.
Molempia uhkaa ilmastonmuutos.
”Missään päin maailmaa ei ole pysyvää norppakantaa alueella, joka ei jäädy norpan pesimäaikaan. Käytännössä Saaristomeri kuitenkin jo on sellainen alue. Jäätalvi kestää lounaisessa saaristossa keskimäärin enää muutaman viikon, ja monina vuosina Saaristomeren norppien kuutin syntyvät taivasalle”, Petteri Tolvanen sanoo.
Kuuttien selviämisestä ei tiedetä paljoa.
”Näiden norppien poikiminen on toistaiseksi aikamoinen mysteeri. Selvää on, että ilman jäätä ja lunta ne eivät voi synnyttää luontaisiin lumipesiinsä”, Tolvanen sanoo.
Saaristomeren norppalivellä on vahva tutkimuksellinen tavoite. Tavoitteena on auttaa tunnistamaan norppayksilöitä.
Itämerennorpilla on saimaannorpan tavoin turkissaan yksilöllinen kuviointi, joka säilyy samanlaisena norpan koko elämän ajan.
Turkin kiehkurakuviointi on kuin karvainen sormenjälki, jonka avulla norppayksilöt voidaan erottaa toisistaan.
Turkkikuvioiden valokuvatunnistusta eli photo-ID:tä on jo käytetty tehokkaasti saimaannorppien tutkimuksessa. Nyt tavoitteena on kerätä itämerennorpista samanlainen tunnistuskortisto.
Sen avulla voidaan esimerkiksi tarkentaa arvioita Saaristomeren norppakannan koosta ja norppien liikkumisesta.
Saaristomeren norppalivessä on kaksi kameraa hieman eri kohdissa luodolla. Kun tuulensuunta muuttuu ja norpat vaihtavat makoilupaikkaa, myös kameran näkymää voidaan vaihtaa.
Saaristomeren norppaliven kamerat ovat etäohjattavia ja zoomattavia. Samalla kun toinen kamera välittää livekuvaa yleisölle, tutkijat voivat operoida toista kameraa.
”Toistaiseksi Saaristomereltä on valokuvien perusteella tunnistettu noin 70 norppayksilöä”, kertoo asiantuntija Jussi Laaksonlaita Turun ammattikorkeakoulusta.
Turun ammattikorkeakoulu koordinoi Saaristomerellä toteutettavia toimenpiteitä Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hankkeessa.
EU:n rahoittamaa viisivuotista hanketta koordinoi Metsähallitus, ja hankekumppaneina Itämerellä toimivat WWF, Turun ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus ja Ahvenanmaan maakunnan hallitus.
- Osaston luetuimmat
