Tarvaalan pärelehmä onyhteisötaiteen taidonnäyte

SAARIJÄRVI (MT)

Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen (Poke) luonnonvarayksikön nurmikolla seisovaa pärelehmä Miinaa taiteilija Jaana Bombin luonnehtii lempeäksi vastavoimaksi globaalille markkinataloudelle. Taiteilijan rooli oli yllyttää kyläläisiä tekemään.

”Tekijöitä on ollut kymmenen kahta puolta”, Markku Koskenlahti laskee.

Pärelehmän luuranko on tehty Koskenlahden savusaunatyömaalta ylijääneistä haapapölleistä. Kolminkertainen pärekerros peittää luurankoa. Koskenlahti yllättyi, että päreet taipuvat lehmän muotoihin.

Päreet on tehnyt Karin päre ja puu -niminen yritys maakunnan toisella laidalla Toivakassa.

Lehmän suunnittelija Heini Tenokoski kertoo sen olevan esihärän ja kyytön risteytys. Esihärkää Miinassa on siksi, että se seisoo Kivikauden kylään vievän tien varressa.

Kaupungin keskustan suunnasta ajaville pärelehmä näkyy jo kaukaa. Ensin se näyttää pieneltä, mutta lähemmäksi päästyään katsoja huomaa Miinan olevan nykyisiä lypsylehmiä kookkaampi. Painoa sillä on lähes oikean lehmän verran.

Bombinin mielestä Suomen kylissä on valtava määrä osaamista, se pitää vain houkutella näkyviin. Kyläkansantaiteen työpajassa tarvaalalaiset jalostivat yhden idean taiteeksi.

Kyläläisten mielestä parasta oli pajavaiheen suunsoitto eli yhdessäolo. Alkurakentaminen tehtiin oppilaitoksen koulutilan hallissa.

”Jo Aino Tapper vuoli aikanaan puusta lehmiä”, Koskenlahti muistuttaa kylän kuuluisan taiteilijasuvun aikaansaannoksista.

Miina seisoo nyt tukevasti Poken nurmikolla. Luonnonvara-alan koulutusjohtajan Pekka Janhosen mielestä se on hieno kunnianosoitus lehmälle.

Ideariihessä putkahti esiin muitakin vaihtoehtoja. Poken kosteikolle saattaa piankin laskeutua päreistä tehtyjä kurkia.

Viime viikolla Miina viimeisteltiin vanhastaan tunnetulla suoja-aineella, eli tervattiin.

Epäilijöiden mielestä päreistä ei voi tehdä lehmää. Tarvaalan väki todisti epäilyn vääräksi.

REIJO VESTERINEN

Avaa artikkelin PDF