Lupabyrokratia vaarantaa kaivosinvestoinnit Suomeen
Suomessa lupa malminetsintään voi kestää neljä vuotta. Ruotsissa luvan saa nopeimmillaan neljässä kuukaudessa. Hallituksen rakennepaketissa luvitusta luvattiin helpottaa. Esimerkki siitä on Äänekosken sellutehdas.
Kuva: Timo LindholmSuomi saattaa menettää satojen miljoonien eurojen investoinnit kaivoksiin byrokratian vuoksi.
Sekä malmien etsintä- että kaivoslupia käsitellään hitaasti, ja lupien saanti on vaivalloista.
Viranomaiset valittavat toistensa tekemistä päätöksistä.
Kevitsan kaivosta pyörittävä First Quantum Minerals suunnittelee investoivansa kaivokseen 200 miljoonaa euroa.
Kaivoksen johtajan Andrew Reidin mukaan rahat saattavat mennä muihin maihin suomalaisen järjestelmän hitauden vuoksi.
Malminetsintäyritys Mawson odotti malminetsintälupaa neljä vuotta.
”Rahat eivät odota niin kauan. Etsintää rahoittavat odottavat saavansa tuloksia noin vuodessa”, Mawsonin operatiivinen päällikkö Tapani Hyysalo sanoo.
Lupia käsittelevä aluehallinto syyttää hitaudesta työntekijäpulaa. Ruotsissa luvan malmin etsimiseen saa 4–6 kuukaudessa.
”Näin Suomi viestittää, ettei maahamme kannata investoida”, Kaivannaisteollisuuden toiminnanjohtaja Pekka Suomela sanoo.
Äänekoskelle suunnitteilla oleva sellutehdas saa lupaviranomaisilta erikoiskohtelun.
Sellutehdas on pilottihanke, joka on seurausta hallituksen elokuussa julkaisemasta rakennepoliittisesta ohjelmasta.
Ohjelman mukaan hakijalle järjestetään neuvotteluyhteys viranomaisiin ja neuvontaa jo ennen hakemuksen jättämistä. Avainsana on viranomaisten välinen yhteistyö.
Palveluja saavat kuitenkin vain suuret ja tärkeät hankkeet.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat