Monia hallinnonaloja, ministeriöitä ja Kelaa yhdistävää nuorisotakuuta pidetään Euroopan komission tavoitteisiin nähden malliesimerkkinä.
Viime vuoden alusta lukien alle 25-vuotiaat nuoret ja alle 30-vuotiaat vastavalmistuneet on pitänyt ohjata töihin, työkokeiluun, kuntoutukseen, opiskelupaikkaan tai työpajaan kolmessa kuukaudessa TE-toimistoon ilmoittautumisen jälkeen. Nuorisotakuun kautta on tavoitettu arviolta jo 300 000 nuorta.
”Eivät nämä asiat mihinkään häviä, vaikka hallitukset vaihtuisivat. EU-komissiossa on kirjattu, että jokaisessa jäsenmaassa nuorisotakuuta pitäisi toteuttaa ainakin vuoteen 2022 saakka”, tiedottaja Leena Salonen työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo.
Hän kuvaa Suomen nuorisotakuun toteutustapaa yhdeksi Euroopan kunnianhimoisimmista, koska siinä on sekä koulutus, kuntoutus että työnsaanti mukana.
”Yhteistyön tiivistäminen ei ole lopulta rahajuttu. Nuorisotakuulla pyritään palvelemaan nuoria entistä paremmin olemassa olevien lakien nojalla.”
Ministeriöiden antamassa välikatsauksessa esiteltiin perjantaina kuntien hyviä käytänteitä. Esimerkiksi etsivästä nuorisotyöstä on saatu hyviä kokemuksia. 95 prosentissa kunnista tehdään nyt etsivää nuorisotyötä, kun neljä vuotta sitten sitä tehtiin vain vähän yli puolessa kunnista.
Työpajatoimintaan osallistuu tänä vuonna lähes 14 100 alle 29-vuotiasta nuorta. Pajoja toimii noin 270 kunnassa.
Rahoitusta ne ovat saaneet monista lähteistä, noin kymmenesosan opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
LIISA YLI-KETOLA