Köyhien osuus on vähentynyt keskiarvoa nopeammin erityisesti Aasiassa ja Tyynenmeren maissa. Saharan eteläpuoleisen Afrikan maissa sekä Etelä-Aasiassa köyhyys on suhteellisesti ottaen yleisintä.
Köyhyys ja heikko ravitsemus kulkevat käsi kädessä.
Maanviljely ja karjanhoito ovat edelleen näissä maissa yleisin toimeentulon lähde omatarveviljelyn ja palkkatyön kautta, todetaan YK:n maatalousjärjestön FAO:n tällä viikolla ilmestyneessä raportissa maaseudun köyhyydestä.
Vaikeaksi tilanteen tekee se, että maaseudun köyhät ovat usein myös se ryhmä, joka vähimmin pääsee osalliseksi sosiaalisista ohjelmista.
Erityisesti lasten ja äitien ravitsemukseen mukaan lukien puhdas vesi, viemäröinti ja terveydenhuolto kannattaa siksi panostaa, koska niillä on suora vaikutus köyhimpien selviämiseen, raportissa muistutetaan.
Suorat sosiaaliset tuet eivät ole ratkaisu, vaan FAO kannustaa yhdistämään sosiaaliohjelmiin omatarveviljelyn. Kotipuutarha ja karjan pienimuotoinen kasvatus helpottavat perheiden ravitsemusta. Niitä voidaan tukea esimerkiksi maatalouden pienimuotoisten tarvikeinvestointien sekä pienlainojen kautta.
Köyhyyden poistaminen erityisesti maaseudulta on näistä syistä uuden kestävän kehityksen ohjelman keskeinen tavoite. Vuoteen 2030 tähtäävä ohjelma hyväksyttiin viime kuun lopussa.
Suomi on tukenut pitkään ruokaturvatyötä kansainvälisten järjestöjen kautta. FAO:n toimintaan kohdistuvaa rahoitusta ei tultane leikkaamaan, vaikka kehitysmäärärahoja supistetaan ensi vuoden alusta tuntuvasti.
Ulkoministeriön vastuuvirkamies Eeva-Liisa Myllymäki YK:n kehityskysymysten yksiköstä kertoo, että FAO:n kanssa Suomella ei ole ollut vuosittain sovittua yleisrahoitusta.
”Sen sijaan meillä on meneillään useita projekteja. Ne sitoumukset jatkuvat vielä ensi vuonna ja osin jopa 2017.”
Kaijaleena Runsten
www.fao.org -> The State of
Food and Agriculture 2015