Luken professori GTK:n turvetutkimuksesta: "Kattava selvitys, mutta turvetuotanto vaikuttaa myös kasvihuonekaasupäästöihin ja monimuotoisuuteen"

MT kertoi maanantaina Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tutkimuksesta, joka alustavien tulosten mukaan antaa turvetuotannolle synninpäästön vesistötaakan aiheuttajana. Tutkimuksessaan GTK:n tutkijat selvittivät 62 suomalaisjärven tilaa kaikuluotauksilla, järvisedimenttinäytteillä ja alkuaineanalyyseilla.

Tutkimuksessa havaittiin, että turvetuotannon valuma-alueen järviin oli kertynyt humuspitoista liejua enimmillään 15 senttiä vuoden 1986 jälkeen. Verrokkijärvissä sedimenttiä taas oli enimmillään 17 senttiä.

Luonnonvarakeskuksen professori Anne Tolvanen sanoo Maaseudun Tulevaisuudelle, että hän odottaa mielenkiinnolla tutkimuksen valmistumista. Silloin saadaan tarkempaa tietoa muun muassa turvetuotantoalueiden iästä. Toisaalta myöhemmin selviää todennäköisesti myös se, onko vesistökuormitus laskenut vesiensuojelumenetelmien kehittymisen myötä, ja miten suuri osa tutkituista valuma-alueista on maa- ja metsätalouskäytössä.

"Tutkimuksen yhteenvedon perusteella se näyttää kattavalta ja asiantuntevalta selvitykseltä, kun on tutkittu 62 järveä 48 eri valuma-alueella", Tolvanen kommentoi.

Jos tutkimuksen alustavia tuloksia tulkitaan niin, että turvetuotanto ei ole omalta osaltaan kuormittanut järviä, tulos on Tolvasen mukaan yllätys. Hän huomauttaa, että näin ei kuitenkaan ainakaan tutkimuksen yhteenvedossa sanota.

"Itse tulkitsisin alustavat tulokset niin, että syynä erojen puuttumiseen on maa- ja metsätalouden aiheuttama kuormitus, joka on niin paljon turvetuotantoa suurempi, etteivät suhteellisen pienellä alueella toimivan turvetuotannon vaikutukset tule välttämättä esiin", professori toteaa.

Tolvanen huomauttaa, että turvetuotanto vaikuttaa myös kasvihuonekaasupäästöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Näitä kahta pitäisikin hänen mukaansa tarkastella samanaikaisesti vesistökuormituksen kanssa.

Lue lisää:

Turvetuotantoa on syytetty suotta järvien likaantumisesta – tutkijat perkasivat 62 järven pohjamudat, ei vesistötaakkaa