Rydmanin ja Virran huutoriita toi sometöryn kaikkien silmille

Viime päivät ovat antaneet synkän ennakkovaroituksen ensi kevään vaalien alla kiihtyvästä poliittisesta keskustelusta. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin ja kansanedustaja, vihreiden puheenjohtaja Sofia Virran älämölö Ylen A-studiossa oli todellista K-18-kamaa.

Jo valmiiksi jännitteinen tunnelma räjähti avoimeksi riidaksi hallituksen kaavailemista järjestötukien leikkauksista. Kotisohvilla saattoi mennä iltatee väärään kurkkuun päälle puhumista, tarkoituksellista väärinymmärtämistä ja valehtelusyytösten sinkoamista seuratessa. Rydman piikitteli myös suoran lähetyksen juontanutta toimittajaa Sakari Sirkkasta puheajan jakamisesta.

Eduskuntakeskustelussa on perinteisesti vältetty syyttämästä edustajatovereita valehtelusta. Kiertoilmauksissa on nähty luovuutta. Termi on voitu kiertää viittaamalla muunnellun, vääristellyn tai valikoidun totuuden puhumiseen. On myös voitu moittia totuuden säästeliäästä käyttämisestä.

Eduskuntatalon ulkopuolella säännöt eivät näytä pätevän. Valehtelusta syyttäminen on raju argumentti, jota on vaikea tasoitella jälkeenpäin.

Kieli ja puhetapa alkavat nyt nähdyn perusteella olla karkeampia kuin viikonloppuöisin taksijonossa tai urheilukatsomossa muutaman oluen jälkeen.

Järin korrekti ei ollut myöskään kansanedustaja Eveliina Heinäluoman (sd.) töräytys. Heinäluoma pohdiskeli valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mahdollisuutta saada pettämiään vaalilupauksia anteeksi ”taivaan porteilla”.

Purra vastasi syyttämällä oppositiota toistuvasta ”moraalisen likaämpärin kaatamisesta”. Heinäluoman vertausta voi perustellusti pitää mauttomana, mutta totuuden nimissä on sanottava myös perussuomalaisten osaavan kärjistämisen taidon.

Ala-arvoisinta poliittista mutapainia on tähän saakka käyty pääosin sosiaalisessa mediassa. Rydmanin ja Virran huutoriita toi sen kaikkien hämmästeltäväksi valtakunnan verkon prime timessa.

Värikästä poliittista väittelyä on ollut kautta aikain, mutta reaaliaikaisten viestintäkanavien määrän kasvu näyttää saaneen tulpan irtoamaan lopullisesti.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi olevansa huolestunut keskusteluilmapiirin jyrkkenemisestä ja ottavansa asian puheeksi poliitikkojen työyhteisössä. Puuttumisen vaikutus voi jäädä lyhytaikaiseksi, sillä jokainen vastaa sanomisistaan itse. Väittelyjen seuraamiseen pitää tätä menoa säätää ikäraja.

Piikittely ei jäänyt tv-studioon, vaan kiistakumppanin toiminnan kommentointi jatkui seuraavina päivinä. Rydman toivoi sarkastisesti keskustelun tarjonneen ainakin erikoisen huumorintajun omaaville hyvää viihdettä.

Onneksi kumpikaan ei äitynyt kehumaan keskustelua laadukkaaksi poliittiseksi debatiksi. Sitä ei olisi voinut perustella enää edes huumorilla tai viihteellä.

Kirjoittaja on MT:n vastaava päätoimittaja