Pääkirjoitus: Mitaleista iloa synkkiin olympialaisiin

Pekingissä sunnuntaina päättyneet olympialaiset olivat jo etukäteen laajan kansainvälisen kritiikin kohteena. Kiinan ihmisoikeustilanne ja erityisesti maan uiguuriväestön kohtelu nousivat kuitenkin esille kisojen ajan kansainvälisessä mediassa huolimatta siitä, että Kiina teki kaikkensa estääkseen tämän.

Myös kisajärjestelyt nostattivat arvostelua. Monet urheilijat ja vieraat saivat tuntumaa siitä, millä tavalla autoritaarisesti johdettu maa huolehtii koronaturvallisuudestaan. Yksilön oikeudet eivät Kiinassa korostu.

Kisajärjestäjän maine aiheutti kiusallisia tilanteita myös olympiaväelle ja länsimaisille tv-yhtiöille. Avajaisia ja päättäjäisiä lukuun ottamatta isäntämaan hehkutus jäi normaalia vähäisemmäksi.

Myös Yleisradio keskittyi näissä kisoissa tarkasti kisatapahtumiin ja käsitteli kisojen aikana ansiokkaasti myös isäntämaan sisäisiä ongelmia.

Ilottoman urheilujuhlan tunnelma välittyi myös kansainväliseen suurvaltapolitiikkaan. Kun monen länsimaiden valtion päämiehet boikotoivat Kiinan kisoja, Venäjän presidentti Vladimir Putin kävi kunnioittamassa tapahtumaa harvinaisella valtiovierailulla.

Kiinan presidentti Xi Jinping ja länsimaiden hylkimäksi ajautunut Putin todistelivat kumppanuuttaan kansainvälisen median edessä. Kun läntinen maailma tuomitsee jyrkästi Putinin hyökkäysaikeet naapurimaataan kohtaan, Putin haki tukea sieltä, mistä sitä on saatavissa.

Venäjälle kisat olivat muutenkin nöyryytys. Vanhojen väärinkäytösten vuoksi se joutui edelleen kilpailemaan ilman omia kansallisia tunnuksiaan.

Myös kisojen suurin skandaali kohdistui Venäjän olympiakomitean joukkueeseen, kun laaja kansainvälinen yleisö seurasi nuoren taitoluistelijan doping-epäilyä ja omiltaan saamaa tylyä käytöstä.

Suomen kisamenestys oli viime vuosien suorituksia parempi. Erityisesti kiekkoleijonien olympiavoitto ja naisten pronssi ovat isoja onnistumisia. Iivo ja Kerttu Niskasen, Krista Pärmäkosken ja Joni Mäen uroteot ladulla palauttivat uskoa murtomaahiihtoon.

Silti huippu-urheilun pohja on yhä kapea. Jopa murtomaahiihdossa menestystä tulee pääosin vain perinteisiltä matkoilta muusta talviurheilusta puhumattakaan.

Norja ja Ruotsi ovat omaa joukkuettamme huikeasti edellä.

Vaikka kiekkoliitto onnistuu, olympiakomitean oma järjestelmä tuottaa edelleen huonosti,