Maataloustuet elinehto hämäläiselle maitotilalle
Maataloustuista tulee kolmannes maitotilan tuloista. Lfa- ja tilatuki ovat merkittävimmät, Seija ja Eero Kolila Asikkalasta toteavat. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoASIKKALA (MT)
Tuskin maidontuotantoa saati peltoviljelyä voisi jatkaa, jos maataloustukia ei maksettaisi, miettivät asikkalalaiset maidontuottajat Seija ja Eero Kolila.
Kolilat kaivavat esiin Pro Agrian laatimat talouslaskelmat ja uusimmat veroilmoitukset. Viime vuonna tila sai 126 000 euroa maataloustukea, josta luonnonhaittakorvaus eli lfa kattoi kolmanneksen.
Myyntituloja kertyi 210 000 euroa, jonka päälle isäntä urakoi teiden aurauksia liki 20 000 eurolla. Menojen ja vähennysten jälkeen maatalouden tuloksi jäi veroilmoituksen mukaan 76 000 euroa. ”Se on kahden ihmisen palkka.”
Suurimmat menoerät olivat rehut ja peltojen vuokrat.
Arki oli vielä karumpi, sillä edellisvuodelta siirtyi maksatusvirheen takia kymppitonni tukia viime vuodelle, Kolilat sanovat.
Tila kuuluu maan kärkikastiin maidontuotannossa. Viime vuoden keskituotos oli 11 400 litraa. Opri-lehmä ylsi kesällä 150 000 litran rajapyykkiin, 33. lehmänä Suomessa.
Seija Kolila sanoo murehtivansa etenkin nuoria tilan pidon aloittaneita, jotka ovat investointien takia velkaantuneet. Heistä täytyy pitää huolta.
Tukien merkitystä ei Eero Kolilan mukaan voi väheksyä. Ilman tukia tilanne olisi aika mahdoton. ”Maatalous näyttäisi hyvin erilaiselta kuin nyt eikä tällä tilalla pidettäisi lehmiä. Vaikea sanoa, viljeltäisiinkö mitään.”
Puheet tukien lopettamisesta ovat populismia. Totta kai viljelijät haluaisivat saada elantonsa tukien sijasta tuotteiden hinnassa, mutta se ei ole realistista EU-aikana.
Kolilassa mietitään sukupolvenvaihdosta, joka voi olla edessä muutaman vuoden päästä. ”60 vuoden rajapyykki lähestyy.” Tyttären perhe rakentaa parhaillaan asuntoa talouskeskuksen lähelle.
Karjanpito todennäköisesti loppuu jatkajien allergian takia ja myös siksi, ettei seuraava polvi halua sitoa itseään karjanhoitoon seitsemäksi päiväksi viikossa.
”He ovat nähneet, että elannon saa muualta helpommalla.”
Karjanpidosta luopuminen on ollut mielessä jo jonkin aikaa eikä isoja investointeja ole tehty. Navettaa laajennettiin 1998, jolloin lypsylehmien määrä kasvoi liki 50 lehmään. Peltoa on alun toistasataa hehtaaria.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat