SDP julistaa lähi-
demokratiaa kokonaisen
luvun verran. Puolue ehdottaa aluelautakuntia laajoihin
kuntiin. SDP kehittäisi kuntien päätöksenteosta entistä
avoimempaa ja asukkaita
osallistavampaa esimerkiksi neuvoa-antavien kansan-
äänestysten kautta.
Kokoomuksen kunnallis-
poliittisessa kannanotossa korostetaan kunnan vastaavan keskeisistä palveluista, mutta mainitaan myös näin: ”Paikallisdemokratia toimii kuntien
sisällä, kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet toimivat ja asukkaiden kotiseuturakkaus elää vahvana.”
Keskusta on laittanut
lähivaikuttamisen vaali-
ohjelmansa kärkeen. Puolue mahdollistaisi vaaleissa
valittavat kunnanosa-
valtuustot ja vaihtoehtona
kunnanvaltuuston nimittämät lähidemokratialautakunnat. Keskusta ehdottaa myös
runsasta keinovalikoimaa
epämuodollisen kansalais-
vaikuttamisen vahvistamiseksi.
Perussuomalaisten
ohjelmassa lähi- tai
paikallisdemokratia ei esiinny.
Puolue kuitenkin vastustaa
palveluiden keskittämistä,
kokee ongelmana kunta-
yhtymien demokratiavajeen
ja kannattaa paikallisia
hankintoja.
Vasemmistoliiton
viimeisessä kuntavaali-
teesissä todetaan: ”Kunta
kuntalaisille”. Puolue haluaa
lisätä kuntien asukas-,
seura- ja järjestötoiminnan
tukea.
Vihreät kertoo haluavansa itsehallinnollisia kunnanosia
eli pitäjiä, joihin valitaan omat valtuutetut. Pitäjät vastaisivat lähipalveluista. Vaali-
ohjelmassa mainitaan
tarpeellisina myös vanhus-
neuvostot ja nuorisovaltuustot.
Kristillisdemokraatit
vahvistaisivat kuntien
yhteistyötä seurakuntien ja
järjestöjen kanssa. Se olisi
”aitoa välittämistä
lähimmäisestä”.
RKP mainitsee teeseissään tahtovansa kehittää lähi-
demokratiaa siten, että
sillä on ”reaalista vaikutusta”.