Asumiskustannusten nousu koettelee etenkin omistusasujia, arvioi Nordea

Korkojen nousu, inflaation kiihtyminen ja niiden myötä asumiskustannusten nousu kurittaa etenkin omistusasujien kukkaroita, kertoo Nordea asuntomarkkinakatsauksessaan.

Kuluttajahintaindeksin mukaiset asumiskustannukset nousivat helmikuussa 7,3 prosenttia vuoden takaisesta.

”Sähkön hinta on kohonnut keskimäärin 30 prosenttia. Lämmön ja veden hintakehitys on ollut toistaiseksi maltillisempaa, mutta nekin ovat nousseet aiempia vuosia nopeammin”, kertoo Nordean ekonomisti Juho Kostiainen tiedotteessa.

Lämmityksen ja sähkön lisäksi myös huollon ja remontoinnin hinnat ovat nousseet, mikä tuo merkittäviä nousupaineita vastikkeisiin.

”Kasvaneet vastikkeet vaikuttavat ennen kaikkea asunnon omistajiin ja syövät myös asuntosijoittajien tuottoja, kun kustannuksia ei välttämättä voida siirtää vuokriin heikentyneen kysyntätilanteen takia”, Kostiainen arvioi.

Korkojen nousu alkaa hiljalleen kasvattaa asuntovelallisten menoja. Asuntolainojen yleisen viitekoron, 12 kuukauden euriborin, odotetaan nousevan yli nollan tämän vuoden aikana.

”Vaikka suomalaisten kotitalouksien nettovelkaantuminen ei ole kasvanut viime vuosina, niin viitekoron muutokset tulevat vaikuttamaan kotitalouksien käytettävissä oleviin varoihin”, varoittaa Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala.

Suomalaisten asuntolainat ovat lähes kokonaan vaihtuvakorkoisia. Suomalaisten asuntovelallisten voidaan näin katsoa kantavan suurempaa korkoriskiä kuin muualla euroalueella, jossa asuntolainoista yli 80 prosenttia on kiinteäkorkoisia.

Asuntomarkkinakatsauksen mukaan asuntokauppa on elpynyt nopeasti Ukrainan sodan alkamisesta johtuneen hetkellisen notkahduksen jälkeen. Lainahakemusten määrä on jo palautunut normaalin kevään tasolle.

Asuntojen hintojen nousun ennakoidaan jäävän vaatimattomaksi. Korona-aikana asuntomarkkinoilla nähdyt vauhdikkaimmat päivät näyttäisivät näin olevan takanapäin.

”Hyvästä työllisyystilanteesta huolimatta asunnon ostoon on jäämässä aiempaa vähemmän rahaa inflaatiosta johtuen, mikä näkyy asuntokysynnässä”, Kostiainen sanoo.

Asuntojen vuokrat nousivat viime vuonna keskimäärin 0,8 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vuokrat kohosivat samaa tahtia kuin muualla Suomessa.

”Pääkaupunkiseudun vuokramarkkinoille on kasautunut selvää ylitarjontaa pandemian aikana, kun etätöihin siirtyneet ihmiset ovat hakeneet väljempiä asumisratkaisuja kehyskunnista ja samaan aikaan vuokrayksiöiden rakentaminen on jatkanut kasvua”, Kostiainen kertoo.

Hänen mukaansa vuokramarkkinoiden ylitarjonta on näkynyt vaajakäyttöasteiden nousuna sekä vuokrien nousun pysähtymisenä. Paikoitellen vuokrat ovat olleet loivassa laskussa uusissa vuokrasopimuksissa.