Kansan Nato-odotukset selvitettiin – mukana ydinaseet, Ahvenanmaan demilitarisointi ja asevelvollisuuden laajentaminen
Puoluekanta vaikuttaa Naton kannatukseen, vaikka Suomessa onkin vankka kannatus jäsenyydelle. Asevelvollisuuden laajentamista ja Ahvenanmaan demilitarisointia kannatetaan. Ydinaseiden kanssa ollaan varautuneempia.Tilaajalle
Kansalaiset odottavat Natolta eniten turvaa Venäjän uhkaa vastaan, kertoo Hanna Wassin johtama NATOpoll-tutkimushanke. Kuva: Sanne KatainenEnemmistö suomalaisista vastustaa ydinaseiden siirtämistä Suomeen, kertoo kyselyyn perustuva tutkimus. Suomen kautta kuljettamista vastustaa 61 prosenttia, Suomeen ydinaseiden sijoittamista 77 prosenttia.
”Nämä tosin ovat laajimpia toimia ydinasepolitiikassa. Tässä ei oteta vielä kantaa lievempiin toimiin, kuten tulisiko Suomen osallistua ydinaseryhmän työskentelyyn, ydinaseharjoituksiin tai muihin tukitehtäviin”, lisää vanhempi tutkija Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista.
Ahvenanmaan demilitarisoinnin purkamista puolestaan kannattaa 58 prosentin enemmistö. Tasaisesti jakautuu kanta Naton pysyvään tukikohtaan Suomessa.
”Tämä voisi johtua siitä, että Ahvenanmaahan on aiheena helpompi ottaa kantaa. Pysyvien joukkojen kohdalla voidaan olla huolissaan Venäjän mahdollisista vastareaktioista.”
Venäjä ja ulkopolitiikan perinteinen kova turvallisuus korostuvat tärkeimpinä asioina. Pehmeämmän turvallisuuden kysymyksiä, kuten ilmastonmuutosta, ei koeta Naton kysymyksiksi etenkään itäisillä alueilla.
”Kansalaisten Natoon liittämien politiikkakehysten kirjo on jokseenkin kapea, mikä heijastelee pitkälti puolustusliiton ympärillä käytävää poliittista ja yhteiskunnallista keskustelua”, toteaa toteaa tutkimushankkeen johtaja, yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta.
Enemmistö kannattaa asevelvollisuuden laajentamista kaikille sukupuolille. Kaikista vastaajista kannatus on 53 prosenttia. Kaikista nuorimmilla eli 15–24-vuotiailla kanta on melko myönteinen, 49 prosenttia.
Suomen yhtenäiseksi miellettyä kantaa erottavat puolueiden kannattajien väliset erot. Kannatus on kuitenkin kokonaisuutena Naton jäsenmaiden keskiarvoon verrattuna suuri.
”Suomen liittymisen Natoon ratkaisi etenkin SDP:n kannattajien kääntyminen jäsenyyden puolelle. Oikeiston ja vasemmiston välinen ero ei ole yllättävä, etenkin ennen hyökkäystä Ukrainaan se oli poliittisesti jakava kysymys”, sanoo Särkkä.
Kokoomuksen kannattajista erittäin suuri osa, 98 prosenttia, tukee jäsenyyttä. Perussuomalaisilla kannatus on hallituspuolueista pienin, 76 prosenttia. Perussuomalaisillakin on siis pieni joukko, jossa on Nato-kielteistä ajattelua.
”Perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien kannattajakunnan vähemmän yksimielistä kantaa voivat selittää äänestäjien erilaiset näkemyserot asiakysymyksissä.”
Sosioekonomiset tekijät vaikuttavat Nato-kannatukseen. Korkeammin koulutetut ja hyvin tienaavat kannattavat jäsenyyttä eniten.
Selitys voi olla se, että matalammin koulutettujen tai matalapalkkaisempien kohdalla Nato koetaan irrallisena omasta arjesta. Osallisuuden tunne tai kiinnostus puolustuspoliittisiin kysymyksiin voi jäädä kaukaiseksi.
Ammattiryhmistä esimerkiksi maanviljelijöistä 75 prosenttia kannattaa jäsenyyttä, johtavassa asemassa olevista 90 prosenttia.
Sukupuolikysymys Nato ei kuitenkaan ole. Turvallisuuspoliittiset kysymykset ovat valtavirtaistuneet.
Vanhemmat ikäluokat kannattavat jäsenyyttä eniten, korkeimmillaan yli 65-vuotiailla 88 prosenttia. Kannatusta selittää omakohtainen kokemus historiasta, arvioi Särkkä.
Helsingin yliopiston NATOpoll-tutkimushankkeessa olivat mukana Turun yliopisto ja Åbo Akademi. Kyselyn toteutti Taloustutkimus aikavälillä 8.6.–19.6.2023.
- Osaston luetuimmat
