Metsälintujen yhteisöt yksipuolistuvat Etelä-Suomessa
Tutkituista 12 lajista vain yhden kanta runsastui parinkymmenen vuoden aikana.
Sinitiaiset ovat hyötyneet ihmisen toiminnasta: talviruokinnan ansiosta ne selviytyvät entistä paremmin. Kuva: Markku VuorikariMonet metsillemme tyypilliset lintulajit ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä.
Eteläsuomalaisella talousmetsäalueella lintujen kokonaisparimäärä väheni tuoreen tutkimuksen mukaan 18 prosenttia vuosina1993—2015 eli vajaan prosentin vuosittain.
Vähenemisen syitä ei vielä tiedetä tarkkaan.
12 runsaimmasta lajista seitsemän taantui, neljällä lajilla ei havaittu muutoksia ja yksi laji runsastui.
Taantuneista lajeista peipon, vihervarpusen ja hippiäisen populaatiot eivät vähentyneet suojelualueilla.
Niiden väheneminen talousmetsissä johtui ensisijaisesti lajien suosimien vanhojen kuusivaltaisten metsien avohakkuista.
”Kolme talousmetsissä taantunutta lajia, pajulintu, punakylkirasta ja metsäkirvinen, vähenivät myös suojelualueilla todennäköisesti ilmastonmuutoksen seurauksena” toteaa johtava tutkija Raimo Virkkala Suomen ympäristökeskuksesta.
Virkkalan mukaan lajit ovat aiemmin hyötyneet vanhojen metsien hakkuista ja runsastuneet hakkuiden seurauksena syntyneissä nuorissa tai harvennushakatuissa metsissä.
Hömötiainen väheni eniten. Ttalitiainen taas oli yleisistä lajeista ainoa, joka runsastui. Myös sinitiainen runsastui niin, että se nousi yleisimpien lajien joukkoon.
“Näiden lajien runsauden painopiste on myös siirtynyt pohjoista kohti ilmastonmuutoksen myötä”, Virkkala sanoo.
Lajien populaatiomuutoksia selvitettiin talousmetsissä lintulaskennoilla täsmälleen samoilla paikoilla vuosina 1993–2015.
Tuloksia verrattiin suojelualueilla tehtyihin lintulaskentoihin.
Lue koko uutinen maanantain MT:stä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat