Valumisvedet saastuttavat vesistöjä luultua enemmän – petrattavaa riittää niin rakennustyömailla kuin kansalaisillakin

Sateista ja sulaneesta lumesta koostuvat hulevedet sisältävät luultua enemmän saasteita, kuten ravinteita, raskasmetalleja, suoloja (kloridia ja natriumia), kiintoainesta, öljyjä, hiilivetyjä sekä mikromuoveja. Selvityksen teettivät ympäristöministeriö ja Kuntaliitto.

Hulevedet johdetaan usein kaduilta hulevesiviemäreihin tai ojiin, joista ne valuvat käsittelemättä vesistöihin. Ratkaisuja tarvitaan, sillä Suomen leveysasteilla ilmastonmuutos lisää sateisuutta entisestään.

Saasteet kulkeutuvat hulevesiin ilman kautta muun muassa liikenteestä, liukkauden torjunnasta, rakentamisesta ja lannoittamisesta. Haitta-aineita irtoaa myös rakennusten materiaaleista ja asfaltista.

Myös maaperästä irtoaa ainesosia hulevesiin erityisesti eroosion, kasvillisuuden vähenemisen ja ojituksen vuoksi.

Hulevesien kuljettamat aineet ovat haitallisia ja jopa myrkyllisiä vesieliöstölle. Ne rehevöittävät ja samentavat vesistöjä sekä aiheuttavat pohjien liettymistä.

Myös pohjavedet voivat pilaantua ja huveta. Rakennetun pinta-alan kasvaessa yhä pienempi osa sade- ja sulamisvesistä imeytyy maaperään ja muodostaa pohjavettä.

Rakennustyömaiden aiheuttama kuormitus on ajoittain erittäin raskasta. Muutaman kuukauden kestävän työmaan kiintoaineskuorma voi kohota yhtä suureksi kuin kymmenen vuoden kuormitus rakennetulta alueelta.

Ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelma kannustaa rakennus- ja infra-alaa sekä kuntia ehkäisemään hulevesien määrää ja likaantumista niiden syntypaikoilla sekä tehostamaan valumavesien käsittelyä.

Rakennustyömailla hulevesien likaantumista voi estää ohjaamalla niiden kulkua paremmin, säästämällä kasvillisuutta mahdollisimman pitkään, suojaamalla maaperää sekä sijoittamalla läjitettäviä maa-aineksia riittävän etäälle hulevesikaivoista, ojista, puroista ja vesistöistä.

Alueidenkäytön suunnittelussa voidaan suosia vettäläpäiseviä pintoja ja ottaa huomioon maan pinnanmuodot.

Kansalaisia kannustetaan varmistamaan, ettei luontoon päädy roskia, tupakantumppeja ja muita haitta-aineita, kuten auton pesuvesiä.

Kiinteistöjen omistajat puolestaan voivat käsitellä hulevesiä esimerkiksi imeyttämällä katolta valuvia vesiä suoraan pihamaahan.

Hulevesien käsittelymenetelmät, joista osa on luonnonmukaisia, voivat samalla helpottaa kaupunkien sopeutumista tulviin ja kuivuuteen sekä ylläpitää viihtyisyyttä ja monimuotoisuutta.

Selvityksessä pureuduttiin taajama-alueiden valumavesiin lukuun ottamatta teollisuusalueita. Tutkimuksen tiedot täydentävät Kuntaliiton vuonna 2012 julkaisemaa Hulevesiopasta ja ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa.