Valmistaja saattaa pian joutua korjaamaan hajonneen kodinkoneen, vaikkei virhevastuuta olisi
Koska viime kädessä korjauspalvelujen järjestäminen voi olla myös jakelijoiden vastuulla, korjausvelvollisuutta koskevalla sääntelyllä on merkitystä suomalaisten elinkeinonharjoittajien kannalta.
EU-direktiivissä säädetään valmistajan uusista velvoitteista kodinkoneiden rikkoutuessa. Kuvituskuva. Kuva: Pasi LeinoEU-maissa valmistellaan parhaillaan tavaroiden korjaamisdirektiivin kansallista täytäntöönpanoa.
Direktiivi on vaikuttamassa suoraan suomalaisiin kuluttajiin, sillä siinä säädetään muun muassa tiettyjen tavaroiden korjaamisvelvollisuudesta.
”Direktiivin mukaan tavaran valmistajalla olisi velvollisuus korjata tavara kuluttajan pyynnöstä maksutta tai kohtuullista korvausta vastaan silloinkin, kun kyse ei ole myyjän tai valmistajan vastuulla olevasta tavaran vikaantumisesta vaan esimerkiksi tavaran normaalista kulumisesta”, oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Marja Luukkonen Yli-Rahnasto sanoo.
”Jos valmistaja sijaitsee unionin ulkopuolella, vastuu korjauspalvelun järjestämisestä kuuluisi unionissa sijaitsevalle valtuutetulle edustajalle, tämän puuttuessa maahantuojalle, tai näiden puuttuessa tavaran jakelijalle. Korjausvelvollisuutta ja sitä koskevaa menettelyä koskeva sääntely ehdotetaan lisättäväksi kuluttajansuojalain eräitä palvelussopimuksia koskevaan 8. lukuun”, lainsäädäntöneuvos tähdentää.
”Direktiivin mukaan tavaran valmistajalla olisi velvollisuus korjata tavara kuluttajan pyynnöstä maksutta tai kohtuullista korvausta vastaan silloinkin, kun kyse ei ole myyjän tai valmistajan vastuulla olevasta tavaran vikaantumisesta vaan esimerkiksi tavaran normaalista kulumisesta.”
Mainittu korjaamisvelvollisuus koskisi ainoastaan määrättyjä kestokulutushyödykkeitä, kuten useita kodinkoneita sekä matkapuhelimia. Myös korjausvelvollisuuden laajuus määräytyisi näitä tavaroita koskevien EU-asetusten mukaisesti, eikä se siten olisi rajoittamaton.
Euroopan komissiolla on direktiivin perusteella oikeus antaa delegoituja säädöksiä. Siten korjaamisvelvollisuuden soveltamisala voi ajan mittaan laajentua.
”Korjausvelvollisuus koskee siis ensi sijassa tiettyjen tavaroiden valmistajaa. Tällaisia tavaroiden valmistajia ei Suomessa tiettävästi tällä hetkellä ole, mutta Euroopan unionin alueella on”, Luukkonen Yli-Rahnasto toteaa.
Koska viime kädessä korjauspalvelujen järjestäminen voi olla myös jakelijoiden vastuulla, korjausvelvollisuutta koskevalla sääntelyllä on merkitystä suomalaisten elinkeinonharjoittajien kannalta.
”Näiden on tarjottava näissä tapauksissa korjauspalvelut direktiivin edellyttämässä laajuudessa itse tai teetettävä työ alihankintana. Työryhmä ei ole kuitenkaan saanut tarkempaa arviota siitä, miten merkittäväksi tämä vaikutus arvioidaan. Emme osaa vielä sanoa, kuinka laajaksi korjauspalvelujen tarjoamisvelvollisuus Suomessa muodostuu.”
”Emme osaa vielä sanoa, kuinka laajaksi korjauspalvelujen tarjoamisvelvollisuus Suomessa muodostuu.”
Oikeusministeriö asetti viime vuonna työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotukset kahden direktiivin täytäntöönpanemiseksi. Kyseiset direktiivit ovat vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi (EU) 2024/825 sekä tavaroiden korjaamisdirektiivi (EU) 2024/1799.
Työryhmän toimikausi päättyi syyskuun 2025 lopussa ja työryhmän mietintö julkaistiin 21.10. Mietintö on lausuntokierroksella 2.12.2025 asti.
Kuka tahansa voi jättää mietinnöstä lausunnon lausuntopalvelu.fi-sivuston kautta. Lausuntokierroksen jälkeen esityksen jatkovalmistelu tehdään oikeusministeriössä. Tavoitteena on antaa hallituksen esitys eduskunnalle helmikuun 2026 lopussa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
