Politiikan tutkija Petri Koikkalainen ei lähde vielä spekuloimaan Halla-ahon seuraajalla — suuntamerkkejä voidaan kuitenkin hakea politiikan vanhoista lainalaisuuksista

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ilmoitti maanantaina, ettei aio asettua uudelleen ehdolle perussuomalaisten puheenjohtajaksi elokuussa järjestettävässä puoluekokouksessa. Halla-aho ei halunnut tarkemmin avata syitä päätökselleen. Lähipiirilleen hän kertoi asiasta noin vuosi sitten, joten aivan hetken mielijohteesta ei ole kysymys.

Politiikan tutkija Petri Koikkalainen Lapin yliopistosta kertoo olevan yllättynyt Halla-ahon päätöksestä. Hän olisi odottanut, että Halla-aho olisi pysynyt puheenjohtajana ainakin seuraaviin eduskuntavaaleihin asti.

"Halla-aho on ollut puheenjohtajakautensa ajan puolueen kiistaton johtaja, jollei ei ole ollut haastajia. Yleisesti on tulkittu, että hän hakee puolueelleen suurimman puolueen asemaa ja jopa pääministerin paikkaa."

Vaikka linja-eroja perussuomalaisten sisällä onkin joissakin asioissa ollut, ei puolueessa ole Koikkalaisen mukaan näkynyt blokkijakoja, jotka olivat viestineet siitä, että jotain toista henkilöä olisi ajettu puheenjohtajaksi Halla-ahon tilalle. Merkittävin kysymys onkin, pystyvätkö perussuomalaiset valitsemaan nyt itselleen sellaisen johdon, jolla he pystyvät menemään yhtenäisinä kohti seuraavia eduskuntavaaleja.

Koikkalainen ei vielä tässä vaiheessa lähde spekuloimaan, kuka on puolueen seuraava puheenjohtaja. Tiettyjä suuntamerkkejä voidaan vetää puheenjohtajavaalien vanhoista lainalaisuuksista

"Ne, joilla on perinteisesti ollut eniten mahdollisuuksia puheenjohtajan tehtäviin ovat olleet puolueen varapuheenjohtajat ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja", Koikkalainen pohtii.

Muiden puolueiden keskuudessa perussuomalaisten puheenjohtajakisaa tullaan seuraamaan mielenkiinnolla. Seuraajasta riippuen kynnys hallitusyhteistyöhön perussuomalaisten kanssa saattaa joissakin puolueissa madaltua.

"Ihan varmasti tämä ratkaisu lisää kiinnostusta yhteistyöhön. Tunnusteluja ja keskusteluja tullaan todennäköisesti käymään."

Merkittäviä kannanottoja tuskin tullaan näkemään muiden puolueiden osalta ennen puheenjohtajavaaleja. Vaikutusyritykset saattaisivat jopa kääntyä itseään vastaan. Vuoden 2017 puoluekokous omalta osaltaan todistaa, että perussuomalaiset tekevät puheenjohtajavaaleissa kannatusvalintansa hyvin itsenäisesti. Tuolloin Halla-aho nappasi puheenjohtajan paikan

"Uuden puheenjohtajan valintaan muut puolueet eivät todennäköisesti yritä tai edes pysty vaikuttamaan", Koikkalainen tiivistää.

Halla-aho ei myöskään ole ainakaan vielä esittänyt julkisesti omaa mielipidettään siitä, kenestä pitäisi tulla puolueen seuraava puheenjohtaja. Pidättyväisyys sopii Koikkalaisen mukaan hyvin Halla-ahon itselleen luomaan imagoon.

"Halla-aho hakee monesti esiintyessään valtiomiesmäistä vaikutelmaa. Myös puolueen sisällä arvostusta voi saada enemmän, jos ei puutu oman seuraajansa valintaan."

Koikkalainen muistuttaa, että vaikka Halla-aho ei julkisesti tukisi ketään puolueen uudeksi puheenjohtajaksi, ei mikään silti sulje pois kulisseissa käytäviä taustakeskusteluja.

Lue myös:

Halla-aho luopuu puolueensa puheenjohtajuudesta