Ruoka on noussut kuluvana syksynä
poikkeuksellisen usein keskusteluun.
Syitä kiinnostuksen nousuun on monta. Kuluttajien ruokalaskun kallistumisesta
huolimatta tuottajien taloudellinen ahdinko
on syventynyt. Keskustelu ruuan hinnan jakautumisesta ruokaketjun eri toimijoiden välillä on myös käynyt kuumana.
MTK:n pari viikkoa sitten järjestämä tempaus
osui oikeaan aikaan. Kymmenellä paikkakunnalla myytiin ruokaa tuottajahintaan. Lähes poikkeuksetta ihmisten antama palaute oli tuottajien kannalta positiivinen.
Osoitus ruuan kiinnostavuuden noususta on myös toimittaja Elina Lappalaisen kotieläintuotannosta kirjoittaman kirjan, Syötäväksi kasvatetut – Miten ruokasi eli elämänsä, saama huomio. Syksyllä ilmestynyt kirja on palkittu Kanava-palkinnolla, Tieto-Finlandia -palkinnolla sekä eläinsuojelun Topelius-palkinnolla.
Vaikka Lappalaisen mielestä tuotantoeläinten kohtelu on Suomessa kansainvälisesti vertailtuna ”suhteellisen hyvää”, parantamisen varaa kuitenkin on. Lappalainen esittää uusia vaatimuksia eläinten hyvinvoinnille, mutta muistuttaa myös, että tuotannon pitää olla kannattavaa.
Lappalaisen kirjan nostattamaa keskustelua kotieläintuotannosta pitää laajentaa koskemaan
kaikkea Suomessa myytävää ruokaa. Ei ole mahdollista, että Suomessa olisi tiukempi
säätely kuin muualla EU:ssa tai niissä maissa,
joista Suomeen tuodaan ruokaa. Samalla pelikentällä pitää olla samat säännöt, muuten tuotanto Suomessa loppuu.
Lappalainen haluaa valmisteilla olevaan eläinsuojelulakiin nykyistä tiukempia sääntöjä.
Samalla lakiin voisi kirjata, ettei Suomeen saa tuoda sellaisia elintarvikkeita, joita ei ole tuotettu Suomessa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.