EU-äänestyksestä huomenna 20 vuotta

EU-kansanäänestys oli neuvoa antava. Lopullisen päätöksen teki eduskunta 18.11. äänin 152–45. EU:n jäsen Suomesta tuli vuoden 1995 alussa.

Äänestyksen jälkeen tehdyn kyselytutkimuksen mukaan EU-jäsenyyden puolesta äänestettiin vilkkaimmin Salpausselän eteläpuolella ja suurissa kaupungeissa.

EU sai kyllä-äänen sitä varmemmin, mitä suurituloisempi ja kouluja käyneempi äänestäjä oli. Ikä ei niinkään vaikuttanut, vaikka alle 25-vuotiaat olivatkin EU-mielisimpiä.

EU:hun Suomea veivät ennen muuta kokoomus, SDP ja RKP, vastaan olivat kristilliset ja perussuomalaisten edeltäjä SMP. Pahimmin EU-jäsenyys repi keskustaa, vihreitä ja vasemmistoliittoa.

Tuoreiden kyselyiden mukaan kansanäänestyksen tulos olisi suunnilleen sama, jos se nyt uusittaisiin.

Viljelijöistä noin 80 prosenttia äänesti EU-jäsenyyttä vastaan. Ennen kansanäänestystä pidetty MTK:n liittokokous Tampereella oli yksimielisesti vastustanut jäsenyyttä.

”Nähtiin, että sopeutuminen EU:n maatalouspolitiikkaan on vaikeaa”, silloinen puheenjohtaja Esa Härmälä kertoo.

Suomen maatalous on selvinnyt EU:ssa pelättyä paremmin, Härmälä arvioi.

”Se ei tarkoita, että silloiset uhkakuvat olisivat olleet vääriä tai liioiteltuja. Kun ne tiedostettiin, pystyttiin heti tarttumaan määrätietoiseen työhön maatalouden puolesta.”

Työtä tehtiin niin jäsenyysneuvotteluissa kuin sen jälkeen. MTK:lla oli ja on edunvalvontatoimisto Brysselissä.

”Lähdettiin siitä, että MTK on edunvalvonnassa Euroopan parhaimmistoa”, MTK:n toimiston silloinen johtaja Risto Artjoki sanoo.

Maaseudun Tulevaisuudella on ollut kirjeenvaihtaja Brysselissä EU-jäsenyyden alusta alkaen.

Tuoreiden kyselyiden mukaan viljelijät jakaantuvat nykyään tasan kolmeen ryhmään: EU:hun myönteisesti, neutraalisti ja kielteisesti suhtautuviin.

MT:n teettämässä kyselyssä 2012 puolet viljelijöistä kannatti EU-jäsenyyttä – tosin sillä varauksella, että hallitus jämäköityy EU-edunvalvonnassa.

MTK:n liittokokous 2012 määritteli Suomen paikan olevan unionissa.

”Nykyisessä maailmanpoliittisessa ja taloudellisessa tilanteessa on vaikea kuvitella muuta vaihtoehtoa”, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoo.

”Joissakin asioissa EU on ollut maataloudelle perälauta, joka on varmistanut, ettei elinkeinoa ole voinut kohdella ihan miten vain. Alueellisen erityisasemamme tunnistaminen on tosin huonontunut.”