KAARINA (MT)
Biologi Jouni Issakainen rapistelee kädessään pussia, jossa on valkoista muhjua. Se on ymppi eli siirre, jossa rihmasto kasvaa.
Äkkiseltään ei arvaakaan, millainen mahdollisuus muovipussissa muhii.
”Sienten avulla puu on muutettavissa herkkuruuaksi”, Issakainen hehkuttaa.
Periaatteessa ajatus on yhtä vallankumouksellinen kuin kasvinviljelyn aloittaminen aikanaan.
Issakaisen mukaan noin viidennes puun painosta on muutettavissa sienen tuorepainoksi eli kilosta puuta voitaisiin kasvattaa noin 200 grammaa sieniä.
Metsänhoitokin saisi uusia ulottuvuuksia, kun kannot ja risut muutettaisiin harvennusten yhteydessä sieniviljelmiksi.
Issakainen on edistänyt sienten viljelyä vuodesta 2009.
Hän on kehittänyt viljelymenetelmiä kahdeksalla maatilalla jo päättyneessä Leader-hankkeessa.
Saadut kokemukset ovat hyödynnettävissä ympäri Suomen.
Issakaisen mukaan tuotantoketju toimisi kätevästi niin, että osa toimijoista keskittyisi rihmastojen kasvatukseen ja osa viljelyyn tai jalostukseen.
Rihmaston kasvatuksessa haasteellista on pitää epäpuhtaudet, kuten homeet, poissa. Sienten kasvatus voi onnistua niin navetassa, metsässä kuin pellollakin, mutta menetelmiä pitää vielä kehittää.
Kun sienen kerran saa menestymään, voi paikalta korjata satoa useaan kertaan.
Turun ammattikorkeakoulun Herkkuruokaa puusta -hankkeesta julkaistaan pian raportti, jonka mukaan luonnonsienten viljely onnistuu Suomessa.
Mahdollisia lajeja on kymmeniä. Kaikkia niitä yhdistää se, että ne lahottavat kasviainesta.
Ammattiopisto Livian puutarhakurssilla kokeillaan nyt koivunkantosienen ja osterivinokkaan viljelyä. Ne kasvavat metsässä kannoissa, maahan upotetuissa puissa ja risuaumassa.
Issakaisen mukaan sienten viljelyn röyhähtäminen elinkeinoksi vaatisi verkoston ihmisiä, jotka keräisivät sienistä geenipankkia ja kehittäisivät viljelyä.
Katja Lamminen