Salamajärven kansallispuisto tunnetaan metsäpeuroistaan.
1970- ja 1980-luvun taitteessa puiston alueelle siirrettiin Kainuusta kaksi hirvasta ja kahdeksan vaadinta. Nyt, runsaat 30 vuotta myöhemmin, alueella elää noin 1 100 yksilön kanta.
Peuran alalajin, metsäpeuran, levinneisyys kattoi aikoinaan koko eteläisen Suomen metsäalueet Keski-Lappiin asti. 1900-luvun alussa se metsästettiin Suomesta sukupuuttoon.
Sotien jälkeen peura palasi hiljalleen Kainuuseen.
”Metsänkäyttö yleistyi, ja metsäpeuran säilyminen haluttiin turvata istuttamalla Suomenselälle toinen kanta”, erikoissuunnittelija Mikko Rautiainen Metsähallituksesta kertoo.
Metsähallitus pitää siirtoistutusta menestystarinana. Onhan metsäpeurakanta Suomenselällä satakertaistunut.
Kymmenen viime vuoden aikana kanta on kuitenkin pysynyt lähes samana.
”Hoitosuunnitelmassa tavoitteeksi asetettiin 1 700 yksilöä, mutta varmaa tietoa ei ole, miksi kanta ei ole viime vuosina kasvanut. Epäillään, että lisääntymisalueista on pulaa”, Rautiainen toteaa.
Suomenselän ja Kainuun lisäksi metsäpeuroja elää vain Venäjän Karjalassa. Eläin luokitellaan silmälläpidettäväksi.
SUVI NIEMI