Malaria katosi Suomesta vasta vuonna 1954: Perhekokojen pienentyminen hävitti hyttysen
Tiede-sivuilla kerrotaan tänään, että kanojen haju karkottaa malariahyttysiä. Suomessa taudista päästiin eroon elintason noustessa.
Vanhoissa pirteissä riitti lämpöä, kosteutta ja runsaasti nukkujia malariahyttysten ruuaksi. Kuva: Pekka FaliMT kertoi maanantaina, että kananhaju karkottaa malariahyttysiä. Malaria oli Suomessakin vakava tauti vielä 1800-luvulla: vuosien 1750–1850 välillä malariaan tai horkkaan kuoli 10 000 ihmistä. Arviolta runsas kolmannes väestöstä sairastui tautiin elämänsä aikana.
Taudin häviämiseen Suomesta eivät kuitenkaan olleet syyllisiä sulkaiset unikaverit vaan isojako ja rakennusmateriaalien muuttuminen.
Malariahyttynen selvisi Suomessa talvehtimalla sisätiloissa. Perinteiset rakenteet esimerkiksi sisäkatossa tarjosivat sääskelle runsaan määrän sopivia piilopaikkoja ja lisäksi talot olivat nykyistä huomattavasti kosteampia. Hyttyset hakeutuivat sisälle elokuussa ja ruokailivat verta imemällä ja malarialoisia levittämällä useasti talven aikana.
Aiheesta vuonna 2008 väitellyt soveltavan eläintieteen dosentti Lena Huldén sai selville, että hyttyset hävisivät, kun perhekoko pieneni ja elinolot paranivat. Ennen isojakoa samassa tilassa saattoi nukkua jopa yli kymmenen ihmistä. Näin hyttysille oli runsaasti valinnanvaraa ja ne pystyivät tartuttamaan tautia tehokkaasti.
Isojako hajautti kyläyhteisöt ja vähensi esimerkiksi lasten yökyläilyä. Tällöin sääsken mahdollisuudet levitä huononivat. Talojen kuivuminen ja valoisuuden lisääntyminen esimerkiksi sähkövalojen tullessa pakotti hyttyset talvehtimaan esimerkiksi kosteampiin varastotiloihin, joissa mahdollisuus ravinnonsaantiin oli ratkaisevasti huonompi.
Tilastollinen analyysi osoitti, että malaria hävisi perhekoon pienentyessä alle neljään henkeen taloutta kohti ympäri Eurooppaa. Erilaiset hyttysen tuhoamiseen tähtäävät kampanjat purivat vain hajatapauksiin. Tyttöjen kouluttaminen ja muut perhekokoa pienentävät tekijät ehkäisevät siis myös malariaa tehokkaasti kehitysmaissakin.
Suomessa viimeinen horkkaepidemia oli Helsingissä vuonna 1902. Jatkosodan aikana tauti levisi rintamalla. Kotoperäinen malaria hävisi vasta vuonna 1954.
Voisiko malaria palata Suomeen? Mahdollisuus siihen olisi esimerkiksi lentokentillä ja ostoskeskuksissa. Esimerkiksi Pariisin Charles de Gaullen lentokentälle on jo ollut oma endeeminen malariakantansa.
Lähteitä: Ylen Akuutti, Terveyskirjasto ja Helsingin Yliopisto: Perhekoko pieneni – malaria hävisi Suomesta
Lue lisää:
Kanojen kanssa nukkuminen suojaa malariahyttysen puremalta
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat