Massiivinen tien sortuma ei olisi Suomessa yhtä todennäköinen kuin Ruotsissa – syynä erilainen maaperä
Tollan mukaan on hyvin todennäköistä, että sortuman syynä oli maaperän niin sanottu juoksusavi.
Göteborgin pohjoispuolella sortui lauantain vastaisena yönä osa moottoritiestä. Useita henkilöautoja ja linja-auto ehti ajaa sortumaan ennen kuin liikenne saatiin katkaistua. Ainakin kolme ihmistä sai sairaalahoitoa vaativia vammoja. LEHTIKUVA / AFP .Väyläviraston geoasiantuntija Panu Tolla sanoo, että Suomen maaperä ei ole yhtä herkkä vastaavalle sortumalle, jollainen tapahtui Länsi-Ruotsissa viikonloppuna.
Göteborgin pohjoispuolella sortui lauantain vastaisena yönä osa moottoritiestä. Useita henkilöautoja ja linja-auto ehti ajaa sortumaan ennen kuin liikenne saatiin katkaistua. Kolme ihmistä sai sairaalahoitoa vaativia vammoja, mutta kukaan ei loukkaantunut vakavasti.
Poliisi eristi sortuma-alueen ja sen ympäristön. Paikallisen pelastuslaitoksen mukaan alueella oli sunnuntaina edelleen uusien sortumien vaara.
Tollan mukaan on hyvin todennäköistä, että sortuman syynä oli maaperän niin sanottu juoksusavi, joka lähti liikkeelle ja aiheutti maanvyöryn.
”Se on savea, joka on aikoinaan muodostunut sedimentoitumalla. Jäästä on vapautunut ainesta, joka on laskeutunut hyvin suolaisessa meressä pohjaan”, Tolla kertoo STT:lle.
"Se on sitten aikojen saatossa noussut sieltä pintaan.”
Kun tällaisen savimaan suolapitoisuus vähitellen pienenee, saven sidokset alkavat heikentyä. Näin muodostunut juoksusavi on Tollan mukaan herkässä tilassa.
”Kun sitä sopivasti häiritään, savi muuttuu ihan oikeasti juoksevaan muotoon.”
Juuri näin todennäköisesti kävi Ruotsissa. Sortumakohta sijaitsee rinteessä, jonka yläosassa on ollut pidemmän aikaa rakennustyömaa. Lisäksi alueella on viime aikoina satanut runsaasti.
Kaikki nämä tekijät yhdessä ovat voineet saada maaperän häiriintymään ja juoksusaven liikkeelle.
Suomessa suurin riski jokirannoilla
Tollan mukaan ilmiö ei ole Länsi-Ruotsissa eikä myöskään Norjassa mitenkään tavaton. Juoksusavesta aiheutuneet maanvyöryt ovat esimerkiksi vahingoittaneet asuinalueita länsinaapureissa.
Suomessa Tolla ei kuitenkaan muista tapahtuneen yhtäkään vastaavaa tapausta, jossa esimerkiksi valmis ja käytössä ollut tie olisi sortunut.
”Suomen maaperässä ei ole yhtä herkkää juoksusavea kuin Norjassa ja Länsi-Ruotsissa”, Tolla kertoo.
Suomessakin on heikkoja savimaita etenkin etelärannikolla ja maan lounaisosissa. Tollan mukaan suurin sortumariski liittyy Suomessa tiettyihin jokirantojen savirinteisiin, joissa tapahtuu luonnostaan eroosiota.
”Kun niissä rakennetaan, joudutaan olemaan todella tarkkana, että saadaan perustukset tehtyä ilman paikan sorruttamista”, Tolla kertoo.
”Juuri rakennusvaiheessa tapahtuu pienempialaisia sortumia Suomessa silloin tällöin. Tilanteet on kuitenkin saatu ennen rakentamisen valmistumista hallintaan.”
Lisäksi Suomessa on vanhempaa tie- ja rakennuskantaa, joka on aikoinaan rakennettu enemmän kokemuspohjalta kuin maaperää varsinaisesti tutkimalla. Vanhimmat tällaiset kohteet ovat toistasataa vuotta vanhoja.
”Jos olosuhteet alkavat näissä paikoissa muuttua, niissä on omat riskinsä”, Tolla sanoo.
"Yritämme Väylävirastossa jatkuvasti seurata ja analysoida tilannetta, että homma saataisiin pidettyä hallinnassa. Mielestäni olemme onnistuneet, koska sortumia on tapahtunut todella harvakseltaan.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
