EU:n uusi maatalouskomissaari lupaa maltillisia päästötalkoita − Suomen Virkkusen on vaikea selvitä savotastaan kunnialla

Suomen komissaariehdokas Henna Virkkunen (kok.) selvisi EU-parlamentin kuulemisista ilman kolhuja, mutta ei häikäissyt. Ennen muuta kaikille on nyt selvää, että Virkkusella on yksi uuden komission haastavimmista salkuista.

Jotakuinkin näin voi tiivistää eri maita edustavien meppien, EU-diplomaattien ja myös Brysselin johtavien virkahenkilöiden näkemykset viime viikkojen ”grillauksista”.

Maatalouskomissaariksi ehdotettu Luxemburgin Christophe Hansen pärjäsi useimpien mielestä erinomaisesti. Myös Hollannin ehdokas, todennäköinen tuleva ilmastokomissaari Wopke Hoekstra selvisi hyvin.

Metsäasioilla ryyditettyä ympäristösalkkua havitteleva Ruotsin Jessika Roswall puolestaan ei vakuuttanut. Se on huolestuttava uutinen suomalaiselle metsätaloudelle.

Brysselissä yleinen näkemys on, että Hansenin ja Hoekstran johdolla kestävän maataloustuotannon ja ilmastopolitiikan välille ei synny samanlaista jyrkkää ristiriitaa kuin edellisen komission aikana. Hansenin mukaan karjatalouden pitää tehdä enemmän päästöjen leikkaamiseksi. Jyrkkiä lihakieltoja hän kuitenkin vastustaa ja muistuttaa, että lopulta vain 11 prosenttia EU:n päästöistä tulee maataloudesta.

Koko komissaaripaketti, jonka saksalainen puheenjohtaja Ursula von der Leyen on kasannut, oli pitkään vaakalaudalla. Vasemmisto ja vihreät karsastavat Italian laitaoikeistolaista Raffaele Fittoa, jota esitetään koheesiokomissaariksi ja yhdeksi varapuheenjohtajaksi. Parlamentin suurin ryhmä, keskustaoikeiston EPP puolestaan on tyytymätön koko vihreästä siirtymästä vastaavaan Espanjan Teresa Riberaan.

Riita myrkyttää komission ja parlamentin sekä toisaalta parlamentin keskeisten poliittisten ryhmien välejä. Se vaikuttaa vääjäämättä kielteisesti EU:n lainsäädäntökoneiston tulevaan työhön.

Virkkusen digiosaamista ei parlamentissa kyseenalaisteta. Toisaalta kaikille on myös selvää, että suomalainen on paljon enemmän kuin perinteinen digikomissaari. Varapuheenjohtajana hänen vastuullaan ovat myös EU:n massiiviset turvallisuushaasteet ja digitaalisesta suvereniteetista huolehtiminen on nyt vaikeampaa kuin ehkä koskaan aikaisemmin.

Erityisesti Donald Trumpin johtama USA tekee suomalaiskomissaarin savotasta lähes mahdottoman. Myös Kiinan aiheuttamat haasteet ovat mittavia. Muiden muassa kaikki tämä tuli ilmi EU-parlamentin kuulemisissa.

Trump esikuntineen on antanut ymmärtää, että USA ryhtyy vastatoimiin, jos tai kun EU yrittää suitsia yhdysvaltalaisia teknologiajättejä. Kiista kulminoituu viestipalvelu X:ään eli entiseen Twitteriin. Sen omistaa Tesla-miljardööri Elon Musk. Trump on nimittänyt Muskin johtamaan USA:n valtionhallinnon kuluja ja byrokratiaa karsivaa elintä.

EU-viranomaiset tutkivat parhaillaan, rikkooko X Muskin johdolla unionin digipalveluasetusta. Sosiaalisen median alustalle voidaan määrätä muhkeat sakot. Trumpin varapresidentti JD Vance on uhannut, että Yhdysvallat vähentää sitoutumistaan Natoon, jos EU lähtee kurittamaan X:ää.

Tämän sotku kaikkine seurauksineen kaatuu Virkkusen niskaan. Jos USA lähtee vetäytymään Natosta ja lopettaa Ukrainan tukemisen, EU:n turvallisuuspanostuksilla on tulipalokiire.

Virkkunen oli kuulemisissa sekä USA:n ja X:n että myös Kiinan suhteen varovainen. Hän korosti, että kaikkien Euroopan markkinoilla toimivien on noudatettava eurooppalaisia lakeja ja että tutkinnat aloitetaan ja viedään loppuun, jos dialogi asianosaisten kanssa ei tuota tulosta.

Osa Brysselin diplomaatti- ja komissiolähteistä kiinnitti Virkkusen kuulemisessa huomiota siihen, että varsinaisia turvallisuuslinjauksia tulevalta varapuheenjohtajalta kuultiin vähän. ”Huolestuttavan vähän”, eräs komissiolähde huomauttaa.

Hänen mukaansa kaikki viittaa siihen, että von der Leyen itse haluaa sanoa viimeisen sanan turvallisuusasioissa. ”Nimellisesti” ne on jyvitetty Virkkusen salkkuun, koska suomalaisen ei uskota ”sooloilevan” samalla tavalla kuin esimerkiksi ranskalainen teollisuuskomissaari Thierry Bretton teki edellisessä komissiossa.