Nato pahentaa entisestään puolustusvoimien henkilöstövajetta – ”Jollei henkilöstön määrä kasva, niin työtaakka kasvaa kentällä merkittävästi”
Upseeriliiton puheenjohtajan Ville Viidan mukaan henkilöstövajeeseen tulee puuttua heti, sillä upseereiden kouluttaminen ja pätevöittäminen kestää kauan.
Kesän kansainvälisessä harjoituksessa yhdysvaltainen sotilas harjoitteli suomalaisen varusmiehen kanssa Kaartin jääkärirykmentissä. Kuva: Tomi Edwards / RuotuväkiUpseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita kertoo Nato-kannatuksen pysyneen korkealla keväästä alkaen ja upseeriston odottavan jäsenyyttä hyvin positiivisissa tunnelmissa.
”Maaliskuussa kannatus Upseeriliiton jäsenkyselyssä oli 91 prosenttia. Emme ole tehneet sen jälkeen uusia kyselyjä, mutta trendi on ollut nouseva Venäjän hyökkäyksen jälkeen omissa sisäisissä foorumeissa”, Viita sanoo.
Viita kertoo saaneensa kyselyjä jäsenyyden ehtoihin liittyen. Aiheet ovat olleet esimerkiksi kansainvälisiin tehtäviin liittyviä. Työnantajan eli puolustusministeriön ja pääesikunnan kanssa neuvottelut Upseeriliitto aloittaa elokuun lopussa.
Naton kanssa käytävissä sotilaallisissa neuvotteluissa selviää, mitä Suomelta odotetaan jäsenenä. Viidan mukaan asiassa on kaksi puolta: Naton komentorakenteen esikuntatehtävät ja joukkorakenne.
”Joukkorakenteeseen liittyen pohditaan, mitä joukkoja annetaan Natoon käyttöön ja miten niitä käytettäisiin”, hän avaa.
Esikuntatehtäviin liittyen Viita peräänkuuluttaa tehtävään lähtevän upseerin ohella hänen perheensä asioista huolehtimista. Hänen mielestään ehtojen tulisi olla yhtä hyvät niin siviileille kuin sotilashenkilöstölle.
”Tehtävistä täytyy tehdä mahdollisimman houkuttelevia. Perhe ja ura pitää pystyä yhdistämään.”
Viita sanoo, että lyhyempien kansainvälisten harjoituksien myötä kansainvälistyminen näkyisi myös kotimaassa palvelevilla upseereilla. Myös sotilaallisten suorituskykyjen kehittämiseen avautuu uusia mahdollisuuksia jäsenyyden myötä, jotka tulevat näkymään upseerien arjessa.
2010-luvun alussa toteutettiin laaja puolustusvoimauudistus, jonka jälkeen on käynnistetty monia suuria, upseereiden työpanosta vieviä, hankkeita. Viidan mukaan Nato-jäsenyys lisää tästä syntynyttä upseerivajetta, johon ratkaisuna olisi kouluttaa lisää upseereja.
”Puhutaan kymmenistä miljoonista euroista”, Viita avaa upseerivajeen korjaamiseen tarvittavaa taloudellista panostusta.
Ongelmaan tulisi puuttua Viidasta heti, sillä upseereiden kouluttaminen ei ole nopeaa.
”Kadettikoulu kestää kolme vuotta, mutta sen jälkeen vaativiin tehtäviin pätevöityminen vie kymmenisen vuotta”, hän perustelee.
Kaikki ryhmät mukaan lukien lisää henkilöstöä puolustusvoimiin tarvittaisiin Viidan arviolla noin tuhat.
”Tästä se noin 500 olisi upseereita”, hän lisää.
Aliupseeriliiton puheenjohtaja Jyrki Surkka kertoo aliupseeriston odottavan, miten Nato-jäsenyys vaikuttaa heidän työtehtäviinsä.
”Keskivertokansalaisen mielipiteet Natoon liittyen vastaavat varmasti hyvin meidän jäsenistön tuntoja”, Surkka avaa tunnelmia.
Surkka arvioi, ettei aliupseerien tekemä työ Suomessa tule sen suuremmin muuttumaan. Asevelvollisuuteen pohjautuva reserviläisarmeija tulee olemaan hänen mukaansa jatkossakin Suomen puolustusratkaisu.
Kansainvälistymisen myötä Surkka näkee, että Nato-jäsenyys tuo myös aliupseereille erilaisia urapolkuja.
”Aiemmin aliupseerien kansainväliset tehtävät ovat usein liittyneet kriisinhallintaoperaatioihin, mutta nyt niiden rinnalle tulee muut tehtävät.”
Naton komentorakenteisiin lähtevien aliupseerien määrää Surkka ei osaa vielä arvioida, sillä hän ei ole saanut työnantajalta eli puolustusvoimilta tietoa tehtävistä.
”Julkisten lähteiden pohjalta puhutaan arviolta kymmenistä aliupseereista, jotka Nato tarvitsisi Suomelta”, Surkka kertoo.
Tarvittavat aliupseerit otetaan kentältä, mikä aiheuttaa Surkassa tietynlaista huolta.
”Jollei henkilöstön määrä kasva, niin sitten työtaakka kasvaa kentällä merkittävästi”, Surkka kiteyttää.
Vaikka puolustusselonteossa puolustusvoimien henkilöstön kokoa kasvatetaan maltillisesti, määrät eivät ole riittäviä Surkan mielestä edes nykyiseen Nato-jäsenyyttä edeltävään aikaan.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
