Suomella on hyvät edellytykset puolustautua hybridisotaa vastaan, arvioivat turvallisuuspolitiikan asiantuntijat Charly Salonius-Pasternak ja Jarno Limnéll. Hybridisodan perinteisestä sodankäynnistä poikkeavan luonteen vuoksi siihen varautuminen edellyttää kuitenkin vahvaa kokonaisturvallisuusajattelua, jossa korostuvat yhteiskunnalliset valmiudet.
Hybridisodankäynnin keinoja voivat olla muun muassa kyberhyökkäykset, taloudelliset painostustoimet ja informaatio-operaatiot. Poliittiset päämäärät pyritään saavuttamaan ilman laajaa asevoimien ja väkivallan käyttöä. Erityispiirteenä on se, että sodan ja rauhan välistä rajaa hämärretään tietoisesti.
Esimerkiksi viestinnän ja kyberturvallisuuden kehittämiseen pitää tutkijoiden mielestä panostaa eri tasolla kuin nykyisin, ja vastuu strategisesta viestinnästä tulee keskittää yhdelle valtionhallinnon osalle. He esittävät arvionsa Ulkopoliittisen instituutin tänään julkistamassa puheenvuorossa.
Hybridisodankäynti pakottaa heidän mukaansa pohtimaan esimerkiksi sitä, miten vastatoimet toteutetaan, jos kyberhyökkäykset on ulkoistettu valtiollisten rakenteiden ulkopuolella toimiville hakkeriryhmille, tai jos separatistiryhmä ryhtyy toimimaan vieraan valtion poliittisen painostuksen tukena.