Hallituksessa sopu kalastusrajoituksista: Verkkokalastuskielto pitenee, jos norppakanta ei kasva riittävästi

Hallitus on päässyt viimein sopuun saimaannorppien suojeluun tähtäävistä kalastusrajoituksista Saimaalla. Hallitus on antanut asetuksen, jolla verkkokalastuskieltoaikaa laajennetaan heinäkuulle, jos norppakanta ei kasva riittävän nopeasti.

”Jos keskimääräinen kannankasvu jää jonain vuonna alle neljän prosentin, kieltoa laajennetaan ensin kahdella viikolla. Jos kasvu jää toistuvasti tämän alle, kielto ulotetaan heinäkuun loppuun asti”, kertoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) STT:lle.

Multalan mukaan ensimmäisen kerran neljän prosentin kannan kasvunopeutta tarkastellaan ensi vuonna. Metsähallitus arvioi kannan kasvua vuosittain viiden vuoden jaksoina liukuvalla keskiarvolla mitattuna.

Lisäksi hallituksen antaman asetuksen mukaan kalastusrajoitusaluetta laajennetaan nykyisestä 340 neliökilometrillä.

Halitus antoi asetuksen kalastusrajoituksista saimaannorpan suojelemiseksi keskiviikkona. Viisivuotinen asetus astuu voimaan ylihuomenna.

Rajoituksia on käytössä saimaannorpan poikasten keskeisillä liikkumisalueilla. Tällä hetkellä kalastusrajoitukset eivät ole voimassa, koska uusi asetus on ollut valmisteltavana. Paikallisia on kuitenkin kehotettu viranomaisviestinnällä välttämään verkkokalastusta rajoitusaikana, joka alkaa huhtikuun puolivälistä.

Multala ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) ovat olleet erimielisiä kalastusrajoitusten toteutustavasta. Sopua on hierottu pitkin alkuvuotta.

Multala on vaatinut Saimaan verkkokalastuskiellon pidentämistä heinäkuun loppuun toisin kuin maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt. Hän sanoo nyt kuitenkin olevansa lopputulokseen tyytyväinen.

”Tämä on ihan selkeä edistysaskel aiempaan asetukseen, ja tämä varmistaa sen, että saimaannorpan kanta kasvaa suotuisasti, mikä on ollut tämän tavoite. Siinä mielessä en kyllä ole pettynyt vaan päinvastoin tyytyväinen”, Multala sanoo.

Multala sanoo olevansa tyytyväinen siihen, että asetus on muodoltaan sellainen, että se reagoi kannan kasvun mahdolliseen hidastumiseen ja että suojelutoimia voidaan tarvittaessa vahvistaa.

Lisäksi se on ennakoitava alueella toimiville vesialueen omistajille. Sillä varmistetaan saimaannorpan suojelun hyväksyttävyys alueella.

Maa- ja metsätalousministeriö lähetti helmikuun puolivälissä lausuntokierrokselle asetusluonnoksen, jonka mukaan verkkokalastuksen kieltoaika pysyisi entisellään huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun vuosina 2026–2031.

Essayah on kertonut seisovansa ministeriön asetusluonnoksen takana.

Jo ministeriön asetusluonnoksessa ehdotettiin kuitenkin, että kalastusrajoitusaluetta laajennettaisiin Saimaalla 340 neliökilometrillä.

Multala sanoi STT:n haastattelussa maaliskuussa, että kiellon pidentäminen heinäkuulle olisi tehokkaimpia keinoja välttää saimaannorppien ylikuolleisuutta ja huolehtia siitä, että nuoret kuutit voisivat selviytyä paremmin lisääntymisikäisiksi.

Essayah ei ole halunnut kommentoida asiaa kevään aikana STT:lle.

Erittäin uhanalaisen saimaannorpan kanta on kasvanut 2000-luvulla noin 240 yksilöstä noin 530 yksilöön.

Yhteensä 38 kansanedustajaa toimitti maaliskuun lopussa Essayahille avoimen kirjeen, jolla he vaativat verkkokalastuskiellon pidentämistä heinäkuun loppuun. Allekirjoittajat olivat pääosin oppositiopuolueista, mutta mukana oli myös kokoomuksen edustajia ja RKP:n Eva Biaudet.