SLL: Turvemaat ovat ilmastopolitiikan unohdettu ratkaisu

Turvemaiden raivaaminen pelloiksi, ojittaminen energiaturpeen tuotantoon sekä muokkaus avohakkuiden yhteydessä on suurin suomalainen ilmasto-ongelma, arvioi Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL). Vaikka puuston kasvu muokkauksen jälkeen sitookin hiiltä, se ei riitä sitomaan kuin osan turpeen hajoamisessa vapautuvasta hiilestä.

Turpeen hajoamisesta vapautuu vuosittain ilmakehään 15 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Se vastaa yksistään yli neljännestä kaikista Suomen ilmastopäästöistä, SLL laskee.

"Päästöjen lisäksi samat toimet pilaavat vesistömme ja uhkaavat uhanalaista suoluontoa ja -lajistoa."

Liitto vaatiikin Suomea rajoittamaan tuntuvasti turvemaiden hyödyntämistä.

Liiton 10 tärkeintä keinoa soiden suojeluun:

1. Lopetetaan soiden avaaminen energiatuotannolle.

2. Kielletään soiden raivaus pelloksi.

3. Luovutaan kunnostusojitusten tukemisesta.

4. Avohakkuut ja niihin liittyvä maanmuokkaus turvemailla kielletään lailla ja siirrytään metsien jatkuvapeitteiseen kasvatukseen, mikä vähentää myös ojitustarvetta.

5. Soidensuojelun täydennysohjelma on toteutettava loppuun asti vuoteen 2025 mennessä.

6. Viljellään turvepeltoja peitteisesti ja monivuotisesti.

7. Ennallistetaan soita kansainvälisten biodiversiteettitavoitteiden mukaisesti

8. Turpeen käytöstä energiantuotannossa irtaudutaan vuonna 2025.

9. Ympäristönsuojelulakia korjataan siten, että soiden tilaa heikentävä toiminta rajataan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti suoluokituksen 0–1-luokkien soille.

10. Turpeen kaivamisen vesistötarkkailua parannetaan ja ympäristölupiin lisätään raja-arvo sallitulle humusmäärälle tuotantoalueilla sekä niissä määritetään suon jälkikäyttö.