Vajaa neljännes metsänomistajista aikoo käyttää hyväksi uuden metsälain vapautta. He aikovat kokeilla kaavamaisten harvennusten ja avohakkuiden rinnalla erilaisia poimintahakkuita.
Syksyn Metsätutkakyselyn mukaan uudet metsänhoitomenetelmät kiinnostavat melko tasaisesti kaikkia metsänomistajaryhmiä.
Karkealla tyypittelyllä vaihtoehtomenetelmiin eniten kallellaan ovat keski-ikäiset palkansaajanaiset.
Vaihtoehtoiset metsänkäsittelijät suosivat erilaisia poimintahakkuita. Metsän jatkuvaa kasvatusta heistä aikoo kokeilla reilu kolmannes. Heistä vähän yli puolet aikoo siirtyä jatkuvaan kasvatukseen käytännössä koko metsäalallaan.
Kaikista metsänomistajista jatkuvaa kasvatusta aikoo kokeilla harvempi kuin joka kymmenes.
Yläharvennus kiinnostaa noin viittä metsänomistajaa sadasta ja muutama metsänomistaja sadasta aikoo siirtyä aiempaa lyhyempiin kiertoaikoihin.
Aiempaa lyhyemmät kiertoajat kiinnostavat eniten keski-ikäisiä viljelijöitä, joilla on keskimääräistä vähemmän metsää.
Kyselyn perusteella suurin osa metsänomistajista aikoo pitäytyä perinteisissä menetelmissä. Se näkyy myös käytännössä.
Metsänhoitoyhdistysten leimaustilausten ja Metsäkeskuksen metsänkäyttöilmoitusten mukaan uusien jatkuvan kasvatuksen ja muiden vaihtoehtoisten hakkuiden suosio on jäänyt odotettua vähäisemmäksi.
Suomen Gallup Elintarviketiedon toteuttamaan Metsätutkaan vastasi 553 metsänomistajaa syyskuun alussa.
JARMO PALOKALLIO