Euroopan unioni on asettanut tavoitteeksi eläinkokeiden vähentämisen, korvaamisen ja menetelmien parantamisen.
Jokaisen jäsenmaan on perustettava neuvottelukunta edistämään tavoitetta. Suomi perusti sellaisen ensimmäisten joukossa viime vuonna.
Tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukuntaa (Tokes) johtaa eläinlääketieteellisen farmakologian professori Outi Vainio.
Vainion mielestä karsittavaa voisi olla rutiininomaisissa myrkyllisyyskokeissa.
”Sillä puolella on varmasti kivuliaimmat kokeet, kun tarkoituksella myrkytetään eläimiä.”
Vainio mainitsee puhdistusaineiden testaamisen. Toki EU:n kemikaalilainsäädäntö velvoittaa testaamaan tietyt aineet.
”Nämä ovat vaikeita kysymyksiä, kun ollaan kuluttajaturvallisuuden kanssa tekemisissä. Voidaanko jotain ainetta päästää markkinoille testaamatta sitä eläimillä?”
Moni taho katsoo, ettei eläinkokeita voida korvata millään. Vaihtoehtoisia menetelmiä olisivat koeputkessa tehdyt kokeet ja soluviljelmät. Vainion mielestä etenkin tietokonemallinnusta voitaisiin kehittää, mutta kaikki on kiinni rahoituksesta.
Muuntogeenisten hiirten suosio on lisännyt eläinkokeiden määrää.
”Ne ovat tutkimusten valtavirtaa ja kaikki haluavat niitä käyttää. Työtä siis riittää, jotta käyrä saadaan laskusuuntaan. Pelkään, että jyrsijäpuoli on vain nousussa”, Vainio toteaa. Sitten hän jatkaa, ettei eläinkokeiden määrää pidä vähentää niin, että tutkimus kärsii.
Vainio miettii, voitaisiinko joitain hoitomuotoja testata sairastuneilla kotieläimillä tai jopa ihmisillä.
”Nythän asioita tutkitaan aiheuttamalla tauteja eläimille ja sitten vasta katsotaan, miten hoidot tehoavat oikeilla potilailla.”
75 prosenttia eläinkoeluvista myönnetään yliopistoille ja loput muille tahoille. Vainion mukaan luvuista ei voi kuitenkaan päätellä, miten koe-eläinten lukumäärä jakautuu.
KATJA LAMMINEN