Maaseutukaupungit päihittävät pääkaupunkiseudun lihan kotimaisuudessa

Suurimmissa maakuntakaupungeissa Tampereella, Oulussa ja Turussa julkinen ruokahuolto nojaa kotimaiseen lihaan pääkaupunkiseutua enemmän. Oulussa käytetään vain kotimaista lihaa ja Tampereellakin melkein, vain riistaa ja lammasta tuodaan saatavuusongelmien takia.

Turku pitää kolmikosta perää, mutta sielläkin valmistuotteet ovat kokonaan kotimaista lihaa, mutta tuorelihassa kotimaisuusaste on 80 prosentin luokkaa. Pääkaupunkiseudulta vain Helsinki ylsi samaan.

Kaikissa kolmessa kaupungissa ruokahuolto on siirretty kaupungin kokonaan tai suurelta osin omistamiin liikelaitoksiin, Tampereen Voimiaan, Arkeaan Turussa ja Oulun Serviisiin. Osaksi ne toimivat myös kaupungin rajojen ulkopuolella, Arkea lähes koko Varsinais-Suomessa, kun Serviisi pysyy Oulun rajojen sisällä.

Lihat tulevat isoilta lihataloilta sekä osin myös Kesprolta.

Oulussa lihan kotimaisuudesta ei ole tarvinnut keskustella. Kaikki liha on ollut ainakin tämän vuosikymmenen kotimaista, toteaa perustuotantopäällikkö Pauliina Värttö Oulun Serviisistä.

Toisinaan tavarantoimittajat olisivat vaihtaneet listalla olevan tuotteen ulkomaiseen, mutta Värtön mukaan reseptejä on muutettu saman tien, jotta on voitu pysyä kotimaisessa.

Myös työnseisausten aikana lihatalot ovat ehdottaneet tuontivaihtoehtoja, mutta siihen ei ole suostuttu, Värttö toteaa.

Kasvisruokapäiviä on lisätty neljänneksellä kuluneen vuoden aikana, mutta se ei juuri näy ruokalistoissa. "Emme laske esimerkiksi puuroja kasvisruuiksi, kun rinnalla tarjotaan lihaleikkeleitä. Kun ruokalistoilla on ollut ainakin koko 2000-luvun kasvisvaihtoehto, ei siihen ole tarvinnut kiinnittää viime aikoina huomiota."

Puuro on ehdoton suosikki ja sitä menee satoja kiloja enemmän kuin keittoja. Hävikki on olematonta, kun lautaset syödään tyhjiksi, Värttö kertoo.

Tampereella pyritään täyteen sataan prosenttiin lihan kotimaisuudessa, mutta siihen ei aivan ole päästy. Riistaa kuten saksanhirveä tulee hieman ja lammasta Uudesta Seelannista. Kumpaakaan ei ole tarjolla riittävän isoja määriä, kertoo tuotekehittäjä Eeva Teuho Tampereen Voimiasta.

Voimia valmistaa päivittäin 35 000 annosta.

Sika, nauta ja broileri ovat kotimaisia ja tulevat isolta lihatalolta, 97 prosenttia kaikesta käytetystä lihasta, Teuho kertoo.

Teuhon mukaan kotimaisen lihan tarjoaminen voi olla jonkinlainen lisäkustannus joissain tuotteissa, mutta isoa merkitystä sillä ei ole.

Kasvisruuan osuutta pitäisi lisätä, mutta samalla pitää hoksata, että kodilla on suuri merkitys ruokailutottumuksiin.

Kasvisruoka ei ole välttämättä edullista. Uudet härkäpapua ja kauraa sisältävät proteiinilähteet ovat noin tuplahintaista jauhelihaan verrattuna.

Turussa kaikki lihajalosteet ovat kotimaisia, mutta tuorelihassa kotimaisuusaste on 80 prosenttia. Riistan ja lampaanlihan lisäksi jonkin verran naudanlihaa tulee EU-maista, kertoo ruokapalveluiden palvelujohtaja Sanna Malaska Arkealta.

Malaskan mukaan luvut ovat tuoreita, sillä hän oli lokakuussa tuottajajärjestön tilaisuudessa kertomassa raaka-aineiden alkuperästä ja lihan kotimaisuudesta.

Arkea hankkii lihat kotimaiselta lihatalolta ja myös tuontituotteet tulevat sieltä.

Malaskan mukaan asiakkailta tulee palautetta ja he haluavat, että kotimaisen lihan osuus on suuri. "Haluamme käyttää kotimaista siinä määrin, kun sitä on saatavilla."