Bussillisen verran nuoria jää joka viikko työkyvyttömyyseläkkeelle

Bussikuormallinen nuoria jää joka viikko työkyvyttömyyseläkkeelle. Suurin peruste ovat mielenterveyden ongelmat, joiden määrä on noussut noin vuodesta 2015 lähtien.

Alle 35-vuotiaiden mielenterveysperusteisessa eläköitymisessä ei ole kasvua, mutta 20–24-vuotiailla on ja etenkin nuorilla naisilla. Tässä ikäryhmässä myönnettiin viime vuonna työkyvyttömyyseläke noin 500 nuorelle.

Se on sekä henkinen että taloudellinen tragedia, sillä palkkaa jää saamatta puoli miljoonaa, ja kustannus työantajalle ja yhteiskunnalle on liki miljoona euroa.

Nuorten työkyvyttömyyden syyt eivät useinkaan ole työperäisiä, vaan ahdistusta ja suorituspaineita aiheuttavat pikemminkin opiskelu-, parisuhde-, ulkonäkö- ja suorituspaineet, arvioi eläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen.

Hän miettisi opiskelun tavoitevaatimuksia ja työelämän toimintaa.

”Ihmiset pitäisi kohdata yksilöinä, yhtään ei ole varaa menettää. Liike on lääke, mutta niin on myös työ. Tarvitaan hyvää ja inhimillistä johtamista.”

Kyselyssä joka kolmatta nuorta kuitenkin pelottaa työelämään siirtyminen, 37 prosenttia pelkää työelämän olevan liian kuormittavaa ja liki puolet sanoo, ettei halua yhtä raskasta työelämää kuin vanhemmilla on.

Kotien, koulujen kuin työelämän toimijoiden pitäisikin katsoa peiliin siinä, minkälaista kuvaa työelämästä ne luovat, Pölönen sanoo.

Haastavinta on nuorilla, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa.

Työkyvyttömyyseläkkeellä on 116 000 ihmistä, puolet vähemmän kuin 15 vuotta sitten, koska ikäluokat ovat pienentyneet. Heistä liki puolella on mielenterveysperuste.

Työkyvyttömyyseläkkeitä maksetaan 2,5 miljardia euroa, josta 1,3 miljardia euroa mielenterveyden perusteella.

Mielenterveysongelmista onkin tullut koko väestön tasolla uusi kansantauti ja masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat suurin syy pitkiin sairauslomiin.

Tuki- ja liikuntaelinten ja sydän- ja verisuonisairauksien määrä on supistunut ruumiillisen työn vähennyttyä ja ravinnon muututtua terveellisemmäksi.

Pölönen miettisi Suomeenkin Viron kaltaista omalääkärimallia, joka tiukentaisi otetta potilaista, parantaisi hoitoa ja säästäisi rahaa.

Ilmarinen maksaa lähes puolelle miljoonalle suomalaiselle reilut seitsemän miljardia euroa eläkkeitä ja hallinnoi noin 60 miljardin euron eläkevaroja. Koko Suomen eläkevarat ovat 260 miljardia euroa.

Suomen eläkejärjestelmä on Pölösen mukaan hyvässä kunnossa, mutta eläkemaksujen kasvuun on syytä varautua huonon väestöennusteen vuoksi: työikäisten määrä laskee, sillä syntyvyys on alinta 150 vuoteen.

”Kun verotulot pienenevät, mutta julkisen sektorin menot eivät, opiskelu- ja työperäisiä veronmaksajia on saatava maahanmuuttajista.”