Useampi kuin joka kolmas yritys harkitsee muuttavansa toiseen toimistotilaan lähiaikoina.
Kiinteistöasiantuntija JLL ja Pohjoismaiden suurimpiin kiinteistösijoittajiin ja -kehittäjiin kuuluva NREP selvittivät suomalaisten ja ruotsalaisten vuokratoimitiloissa toimivien yritysten muuttoaikeita ja niihin ajavia syitä.
Keväällä julkaistun selvityksen mukaan syitä muuttoliikkeeseen olivat nykyisten tilojen joustamattomuus, liian korkeat vuokrakustannukset ja esimerkiksi etätöiden lisääntyminen.
Kynnyskysymykseksi muodostuu usein se, että yritys ei pysty skaalaamaan vuokraamiensa tilojen kokoa pienempään tai suurempaan.
”Toimitilamarkkina lähti elpymään talouskasvun myötä”, kertoo JLL:n tutkimusjohtaja Tero Lehtonen.
Usealla yrityksellä oli ollut kiinnostusta uusiin tiloihin, toisilla pakottavakin tarve. Toimistoneliöistä valtaosa, 8,6 miljoonaa neliötä, sijaitsee pääkaupunkiseudulla.
Pääkaupunkiseudulla on toimitilakonsultti JLL:n arvion mukaan nyt tyhjillään noin 13 prosenttia toimistoneliöistä. Helsingin ydinkeskustassa vain viisi prosenttia.
Tampereella, Turussa ja Oulussakin on toimivat markkinat toimistoille. JLL:n Lehtosen mukaan maakuntien pienempiin kaupunkeihin ei juurikaan ole rakennettu lisää toimistoneliöitä 10–15 viime vuoden aikana.
Yritykselle muutto toisiin tiloihin on iso askel, jonka se ottaa harvemmin kuin kerran viidessä vuodessa. Työnkuvan muuttuminen ja etätöiden lisääntyminen ovat leikanneet yhtä työntekijää kohden tarvittavien neliöiden määrää: 15–20 neliömetristä on tultu 10–12 neliömetriin.
Talousjohto pitää tarkkaa lukua, paljonko väkeä on keskimäärin paikalla työpäivinä.
Kulusäästöt ajavat muuttamaan. Myös tilojen joustavuus koetaan tärkeäksi tekijäksi.
”Koska joku on aina jossain muualla, myyntitapaamisessa, etätöissä, lomalla, sataa työpistettä kohden ei ole sataa henkilöä, vaan enemmän.”
Yritykset kartoittavat ennen muuttoa työpisteiden käyttöasteen. Jaetut työpisteet nostavat käyttöastetta.
Se, mikä toimii yhdelle, ei välttämättä toimi toiselle.
Koppikonttorista muutettiin ensin avokonttoriin ja sieltä nyt monitilatoimistoon, jossa henkilöstö siirtyy tilasta toiseen työtehtävien ja yhteistyötiimien perässä.
”Tänä päivänä suosittu monitilatoimisto ei välttämättä ole optimaalisin ratkaisu kaikille, vaan päätöksenteon tulee lähteä käyttäjien ja yrityksen tarpeista sen sijaan että mennään pelkkien trendien perässä”, jatkaa JLL:n sisustusarkkitehtipalveluista vastaava Annika Nemlander.
Toimitilan muutos on myös sukupolvikysymys: nuoremmat eivät ole töissä omaa työhuonetta nähneetkään urallaan.
Koppikonttori ja omat huoneet voivat kuitenkin olla oikea valinta vaikkapa lakiasiantoimistolle.
Yritysten saunatilojenkin luultiin jääneen 1980- ja 1990-luvulle, mutta trendikäs it-yritys saattaa tänään rakennuttaa itselleen omat saunatilat yhdessäoloon.
”Toimitilat ovat myös rekrytointivaltti, kun kilpaillaan parhaista kyvyistä”, Lehtonen muistuttaa.
Pääkaupunkiseudullakin toimistoneliöitä on yli miljoona tyhjillään.
”Jäähdyttämätöntä koppikonttoritilaa Espoon Kilossa tai Helsingin Herttoniemessä ei halua kukaan.”
Espoossa toimistoja on kaavoitettu uudestaan asunnoiksi.
Toisaalta, esimerkiksi Fortumin jättämästä Keilaniemen tornia ei saneerattukaan asunnoiksi. YIT:n ja HGR Property Partnersin yhteisyrityksen Regenero Oy:n omistaman kiinteistön päävuokralaiseksi tulee ohjelmistotalo Accountor, ja tornista ”Accountor Tower”.
JLL ja NREP tekivät tutkimuksen suomalaisille ja ruotsalaisille toimistovuokralaisille loppusyksystä 2017.
Vastaajayritysten koot vaihtelivat 10–19 työntekijästä yli 500 työntekijän yrityksiin. Kyselyyn vastasi 83 yritystä.