

Datakeskuksissa on valtava energiankierrätyspotentiaali.
”Syntyi kokonainen teollisuudenala, kun Google osti Summan entisen paperitehtaan konesalitiloikseen”, kertaa kiinteistö- ja rakennusalan suunnittelu-, rakennuttaja- ja konsultointikonserni Granlundin liiketoimintajohtaja Jari Innanen.
Innanen vetää Granlundilla datakeskusliiiketoimintaa.
Hakujätti Googlen Summan datakeskuksessa syntyvä lämpö menee toistaiseksi harakoille ja mereen. Uusissa, asutuksen lähellä sijaitsevissa keskuksissa lämpö otetaan talteen ja kierrätetään.
Sähköä, lämpöä ja jäähdytystä tuottava ja jakava Helen tiedotti keskiviikkona Telian Helisingin Pitäjänmäen datakeskuksessa syntyvän lämmön hyödyntämisestä kaukolämpöverkossaan.
Helen pyrkii energiantuotannossaan täyteen hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä.
Telian Helsinki Data Centeristä vastaava johtajan Matti Tellan mukaan uusiutuvilla energialähteillä toimivat konesalit ovat erinomainen lämmönlähde, koska ne tuottavat lämpöä tasaisesti vuoden ympäri ja korvaavat näin fossiilisten polttoaineiden käyttöä energialähteenä.
Pitäjänmäessä sijaitsevasta datakeskuksesta kerätty lämpö siirtyy kaukolämpöverkkoon jaettavaksi tuhansiin helsinkiläisiin koteihin ja kiinteistöihin.
Seinäjoella datapalvelinkeskus on ollut yli 100 miljoonan euron investointi. Sähkö on tuulivoimapuistoista ja laitoksen tuottama hukkalämpö kerätään talteen yli 90-prosenttisesti ja hyödynnetään paikallisessa kaukolämpöverkossa.
Kajaanin kaukolämpöverkon lämmöstä lähes kolmannes syntyy Lumi-supertietokoneen palvelinkeskuksen hukkalämmöstä.
Fortum ja Ercsson ovat solmineet yhteistyösopimuksen hukkalämmön hyödyntämisestä.
Datakeskukset ovat sähkösyöppöjä ja lähes kaikki käytetty sähkö muuttuu prosessissa lämmöksi. Talotekniikan osuus on datakeskuksissa poikkeuksellisen suuri, sekä investoinnissa että rakennuksen käytössä.
Suunnittelukonserni Granlundin arvion mukaan tietokonesalit kuluttavat jo noin kolme prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta.
Rakentamisen sektorilla datakeskusten markkina kasvaa edelleen. Investoinnit ovat suuria.
”Pelkästään isoimpien teknologiajättien investointien arvioidaan olevan yli viisi miljardia euroa seuraavien viiden vuoden aikana Pohjoismaissa. Markkinan koko arviolta tuplaantuu,” Innanen arvioi.
Kylmän ilmanalan Pohjolalla on suhteellinen etu: energiaa on saatavilla ja se on suhteellisen edullista. Stabiili ympäristö ja hyvt tietoliikenneyhteydet Eurooppaan sekä edistykselliset kaukolämpöverkot.
Ratkaiseva merkitys on ollut hallituksen datakeskusten sähköveropäätös. Muutos toi datakeskukset teollisuuden alhaisempaan sähköveroluokkaan.
Erilaisilla energiankierrätysratkaisuilla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita lämmöntuotannossa ja tuottaa kaukolämpöä sadoille tuhansille ihmisille konesalien ylijäämälämmöstä.