Kesäaikaan isännöitsijöille satelee runsaasti valituksia grillaamisesta kerrostalonaapureiden parvekkeilla. Isännöitsijäliiton lakiasiantuntijan Marina Furuhjelmin mukaan yhteydenotot ovat runsaimmillaan grillikauden alussa, mutta loppukesästä ne hiipuvat.
Asukkaat valittavat tyypillisesti kärventyneen lihan katkusta ja meluhaitoista.
Taloyhtiöt voivat kieltää parvekegrillaamisen järjestyssäännöissään. Laki ei kuitenkaan kiellä parvekegrillausta, kunhan käytössä on sähkö- tai kaasugrilli. Avotulta parvekkeella ei saa koskaan tehdä.
Ulkopuolinen taho ei voi puuttua parvekegrillaukseen, jos siitä ei aiheudu turvallisuusriskiä. Vaikka naapurin parvekkeella käryäisi grilli jatkuvasti, ovat taloyhtiön kädet sidotut.
”Taloyhtiö ei voi esimerkiksi ottaa asuntoa hallintaansa, vaikka asukas rikkoisi sääntöä, jos ei pystytä todistamaan, että kyseessä on turvallisuusriski”, Furuhjelm kertoo.
Naapurisopu joutuu koetukselle myös pikkutunneille jatkuvien juhlien vuoksi. Naapurustolle olisi hyvä tiedottaa juhlista etukäteen, jotta mahdollinen meluhaitta ei tulisi yllätyksenä.
Yksittäisistä juhannusjuhlista ei voi saada häätöä, vaikka ne olisivat kuinka äänekkäät. Häiriön täytyy olla toistuvaa.
Nykyään vuorotöiden ja joustavien työpäivien takia monen vuorokausirytmi poikkeaa perinteisestä. Yölläkin saa käydä vessassa ja suihkussa, eikä niistä lähtevä ääni ole meluamista.
”Jokaisella on oikeus viettää kotonaan normaalia elämää. Pyykinpesun, siivouksen, ruoanlaiton ja lasten äänet kuuluvat asiaan päiväsaikaan. Tavallisista äänistä ja hajuista ei saisi hermostua”, Furuhjelm kertoo.
Naapurikärhämät koetetaan selvittää ensisijaisesti puhumalla. Jatkuvalla häiriökäyttäytymisellä postiluukusta saattaa kolahtaa taloyhtiön hallituksen tervehdys varoituksen muodossa.
Jo ensimmäinen varoitus voi johtaa häätöön, jota pidetään äärimmäisenä puuttumiskeinona.
”Paras keino ennaltaehkäistä häiriöitä on tutustua naapureihinsa. Talkoot ja pihajuhlat ovat mainio tapa kehittää asukkaiden välistä yhteisöllisyyttä.”
Jos järjestyssääntöjä rikotaan jatkuvasti, taloyhtiö voi häätää asukkaan ja ottaa asunnon haltuunsa vuokrattavaksi korkeintaan kolmeksi vuodeksi. Häätö voi kohdata myös asunnon omistajaa, eikä vain vuokralaista.
TANJA KORPELA