Kalatie vireille vai vesivoima alas? Ministeriö valmis lunastamaan puolet Pirttikosken vanhasta voimalaitoksesta, jos jokiuoma avataan vaelluskaloille

Maa- ja metsätalousministeriön Nousu-ohjelma on sitoutunut kattamaan puolet lunastussummasta, jos neuvotteluissa päädytään voimalaitoksen lunastamiseen ja kosken ennallistamiseen.

"Pirttikosken vaellusyhteyden palauttaminen avaisi vaelluskaloille pääsyn Perhonjoen ylävirran laajoille koskialueille. Lisäksi Pirttikoskelle saataisiin lohille runsaasti lisääntymis- ja poikasalueita. Muutos toisi uusia kalastus-, virkistys- ja luontomatkailumahdollisuuksia Kaustisille ja koko Perhonjoen vesistöalueelle", kertoo maa- ja metsätalousministeriön projektikoordinaattori Matti Vaittinen tiedotteessa.

Pirttikosken vesivoimalaitoksen nykyinen omistaja Killin Voima Oy on sitoutunut rakentamaan kalatien voimalaitoksen yhteyteen. Yhtiö on jo teettänyt esiselvityksen kahdesta eri vaihtoehdosta, joista toinen on tekninen kalatie voimalaitoksen länsipuolelle ja toinen luonnonmukainen ohitusuoma voimalaitoksen itäpuolelle. Näistä luonnonmukainen kalatie on ensisijainen vaihtoehto.

Valtio ja Killin Voima Oy ovat neuvotelleet Perhonjoen Pirttikosken tulevaisuudesta kuluvan vuoden ajan. Valtion tuki edellyttää vastinrahoituksen, jolla katetaan kauppasumman toinen puoli. Yhtiö on valmis luopumaan Pirttikosken voimalaitoksesta, jos sopiva ostajataho löytyy.

"Tässä tapauksessa luopuminen on varteenotettava vaihtoehto, sillä Pirttikosken voimalaitos on kooltaan ja tuotannoltaan pieni yhtiön muuhun vesivoimatuotantoon verrattuna. Yhtiö jatkaa neuvotteluja voimalaitoksesta luopumiseksi hyvässä yhteistyössä ministeriön ja viranomaisten kanssa", kertoo Killin Voima Oy:n toimitusjohtaja Anu Rantala.

Kosken kunnostuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on mukana Etelä-Pohjanmaan ely-keskus.

"Tavoitteena on, että kunnostusten aikana pystytään säilyttämään Kaustisen kuntakeskustan kohdalla nykyinen veden korkeus. Uuden kosken yläosa rakennetaan riittävän leveäksi, jotta tulviva vesi ei aiheuta haittaa alueella.  Alivirtaamien aikaan vesi ohjautuu ennallistetun kosken syvimpien uomien kautta alavirtaan, jolloin turvataan vesieliöiden liikkuminen alueella", toteaa johtava vesitalousasiantuntija Jukka Pakkala Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksesta.  

Vastinrahoituksen keräämisessä käännytään esimerkiksi alueen kuntien puoleen. Hanketta aikoo mahdollisesti rahoittaa myös WWF.

Lue lisää:

Fortum rakentaa Kalasydän-kalatien Leppikosken vesivoimalaitokselle Paltamoon – tekoäly tunnistaa järvitaimenet ja hydrauliikka siirtää ne ylävirtaan