Sahdista kansallisjuoma, vaatii Olutliitto

Olutliitto esittää, että sahti nimitetään kansallisjuomaksi Suomen 100-vuotisjuhlien yhteydessä ensi vuonna.

Liiton mukaan paikalliset juomat ovat osa maakunnallista identiteettiä samalla tavoin kuin perinneruoat, niiden raaka-aineet, kulttuurimaisemat tai käsityöt. Kotimaiseen raaka-ainepohjaan ja valmistusperinteeseen perustuvaa sahtia tulee siksi arvostaa samalla tavoin kuin lähiruokaa tai kansanperinnettä.

Virallinen nimittäminen voisi liiton mukaan tapahtua sahdinvalmistuksen SM-kisoissa runsaan vuoden kuluttua.

"Sahdilla on Suomessa yli tuhatvuotinen historia. Sitä on juotu meillä käytännössä yhtä kauan kuin on leivottu leipää. Sahti on merkittävä osa kantasuomalaista juhlien, maanviljelyksen ja ruokakulttuurin perinnettä", Olutliiton puheenjohtaja Heikki Kähkönen sanoo tiedotteessa.

Suomalainen sahti sai EU:n Aito perinteinen tuote APT -suojauksen vuonna 2002. Päätöksellä on suojattu tuotteen nimi, raaka-ainepohja ja valmistusmenetelmä.

Sahtia saa valmistaa missä tahansa EU-maassa, mutta sen valmistus on tarkkaan määritelty. Esimerkiksi sen käymiseen saa käyttää vain leivinhiiva tai kerättyä hiivaa.

Juomakulttuurin harrastajien ja asiantuntijoiden piirissä sahti on maailmalla vähintään yhtä tuttu kuin palkitut vodkamme tai mainetta niittäneet uudet ginit ja viskit.

Sahti on suodattamaton ja samea pintahiivaolut, jonka teossa käytetään ohra- ja ruismaltaita sekä makua antavaa katajaa. Sahti on tuoreolut ja se säilyy vain 1-2 viikkoa valmistuspäivästä, teollisesti valmistetut hieman pidempään.

Sahdilla on sille tunnusomainen banaania muistuttava sekä viljaisa maku. Humalaa sahdissa käytetään joko vähän tai ei lainkaan. Värisävyt vaihtelevat käytettyjen raaka-aineiden mukaan aina kellertävästä syvän ruskeaan saakka.

Perinteisiä sahtialueita ovat olleet Häme, Keski-Suomi ja Pohjois-Satakunta. Ulkomailla suomalaisen sahdin mainetta on nostanut kirjoissaan maailman tunnetuin olutasiantuntija, edesmennyt brittiläinen toimittaja Michael Jackson.