Ilmatieteen laitos laatii kaikki maa- ja merisääennustuksensa Helsingissä. Tampereella, Kuopiossa ja Rovaniemellä ennustetaan ainoastaan lentosäätä. Pohjana käytetään säämallia, jota täydennetään säätutkien ja havaintoasemien tiedoilla sekä muiden maiden ilmatieteen laitoksilta saaduilla tiedoilla.
Välillä sään ennustaminen on vaikeaa, jopa mahdotonta.
”Sään ennustamisen helppous tai vaikeus on kiinni säätyypistä. Toisten säätyppien käyttäytyminen tunnetaan paremmin kuin toisten”, ylimeteorologi Henri Nyman Ilmatieteen laitokselta kertoo.
Toisinaan sää saattaa myös olla aivan erilainen kuin ennuste on antanut odottaa. Myös eri meteorologien ennustukset voivat olla keskenään erilaisia riippuen siitä, mitä säämallia kukin on käyttänyt.
”Sää pitää sisällään paljon paikallisia ilmiöitä. Esimerkiksi kesäaikaan sateet tulevat kuuroista ja voivat olla hyvinkin paikallisia. Myös maaston muodot saattavat kääntää ennustuksen jopa päinvastaiseksi.”
Nymanin mukaan maallikko ei liiemmin voi hyödyntää yksittäisen Ilmatieteen laitoksen havaintoaseman julkaisemia mittaustietoja päätellessään tulevaa säätä.
”Suoranaiseen ennustamiseen tiedoista ei ole. Tietoja voi kuitenkin hyödyntää, jos on ensin katsonut sääennustetta. Jos esimerkiksi luvataan lännestä saapuvaa sadetta, voi tarkkailla oman alueensa länsipuolella olevien asemien havainnoista, joko siellä sataa.”
Tarkempaan lähituntien sään ennustamiseen meteorologi suosittelee sadetutkan tarkastelua.
”Jos pohjalla on tieto sääennusteesta, tutka on erittäin hyvä väline sadepilvien liikkeen seurantaan. Satelliittikuvista puolestaan voi katsella, miten kaikki pilvet liikkuvat”, Nyman vinkkaa.
ANNIINA KESO