Arkkipiispa Mäkisen vetämä arviointiryhmä: Korona paljasti hyvinvoinnin murtumakohtia – "Yhteiskunnan selviytyminen riippuu kaikista heikoimmista"

Arkkipiispa emeritus Kari Mäkisen mukaan koronakriisi on paljastanut suomalaisesta yhteiskunnasta hyvinvoinnin murtumakohtia. Niitä ovat palveluiden katveet, kapeus ja laatu, yksinäisyys, syrjivät asenteet, toimeentulo ja ylivelkaantuminen sekä erilaisten vähemmistöjen ulkopuolisuus.

"Kriisi on tuonut kuormaa, mutta ei tasaisesti kaikille. Se kuormittaa eniten niitä, joita elämä on kolhinut ja joiden voimavarat ottaa kriisi vastaan ovat muutenkin heikot", Mäkinen sanoo.

Murtumakohdat eivät ole välttämättä koronan synnyttämiä, vaan olleet olemassa jo normaalioloissa. Niiden korjausta ei myöskään tulisi pitää kuluna, vaan investointina kestävään yhteiskuntaan.

Mäkisen mukaan kriisi koettelee erityisen raskaasti iäkkäitä, aikuistuvia nuoria, nuoria naisia sekä toimeentulon ja elämänhallinnan vaikeuksien kanssa jo valmiiksi taistelevia sekä vähemmistöjä. Kaikkia inhimillisiä vaikutuksia vielä edes näy, koska elämme yhä kriisin keskellä.

Mäkinen veti pikavauhdilla sosiaali- ja terveysministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön asettamaa asiantuntijaryhmää, jolta odotettiin esityksiä ja keskustelua koronakriisin aiheutuvien ongelmien estämiseksi.

Työryhmä esittää, että jatkossa laaditaan Suomen malli, jolla hyvinvointia arvioidaan, jota varten tuotetaan säännöllisesti hyvinvointitietoa ja asetetaan hyvinvointipolitiikan arviointineuvosto.

Vahvuuksia Suomessa on, Mäkinen sanoi. Näitä ovat ihmisarvo, ihmisten keskinäinen riippuvuus, hyvinvointipalveluja vahvistava kansalaisyhteiskunta sekä sosiaaliset turvaverkot, joiden kautta kuuluu myös maan hiljaisten ääni.

"Näistä on pidettävä kiinni. Viime kädessä yhteiskunnan selviytyminen kestävästi riippuu siitä, kuinka selviytyvät ne, joiden omat voimavarat ovat kaikista heikoimmat."

Raportin julkistustilaisuudessa oli läsnä useita ministereitä, jotka myönsivät, että vahvempia tukiverkkoja tarvitaan.

"Hoitovaje näyttää ilmeiseltä", myönsi esimerkiksi peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) ja peräsi panostuksia erityisesti yli 70-vuotiaiden palveluihin.