Kelan uusi pääjohtaja Outi Antila suhtautuu kriittisesti kansalaispalkkaan: ”Alimmat sosiaalietuudet ja viimesijainen toimeentulotuki muodostavat jo nyt tietynlaisen perustulon"
Kelan pääjohtajan mukaan perustulon pitäisi olla hyvin korkea, jotta se kattaisi asumiskustannukset esimerkiksi Helsingissä.
Outi Antila toimi työuransa alussa MTK:ssa talous- ja sosiaaliosaston lakimiehenä yhdeksän vuotta, 1983–1992. Kuva: Jaana KankaanpääKelan uusi pääjohtaja Outi Antila suhtautuu varauksellisesti kaikille kansalaisille maksettavaan perustuloon. Alimmat sosiaalietuudet ja viimesijainen toimeentulotuki muodostavat jo nyt tietynlaisen perustulon.
”Aidot perustulot ovat sellaisia, että summan päälle ei saa muuta tukea, vaikka elämäntilanne olisi mikä tahansa. Perustuloon ei pidä ottaa mallia ulkomailta, jossa sosiaaliturvan rakenne on erilainen kuin meillä”, Antila sanoo MT:lle.
Kelan pääjohtajan mukaan perustulon pitäisi olla hyvin korkea, jotta se kattaisi asumiskustannukset esimerkiksi Helsingissä.
”Maksettaisiinko samansuuruinen raha esimerkiksi Sulkavan sivukylälle”, Antila pohtii.
Perustulokokeilun lopulliset tulokset valmistuvat toukokuussa. Eduskunnan sosiaaliturvan uudistamista pohtiva parlamentaarinen komitea on aloittamassa työtään.
Sosiaaliturvan uudistaminen kestää pidempään kuin yhden vaalikauden, koska kyseessä on suuri ja monimutkainen muutos. Kelan toive on, että tuleva sosiaaliturva olisi mahdollisimman selkeä asiakkaan kannalta.
”Joitakin lausuntojani on tulkittu väärin. Emme tarjoa Kelassa kenellekään etuuksia, vaan niitä on jatkossakin haettava erikseen”, Antila sanoo.
Kaikista Suomen kotitalouksista 9,9 prosenttia sai toimeentulotukea vuonna 2018. Antila on huolestunut, että ensisijainen sosiaaliturva ei riitä monella suomalaisella elämiseen.
Lähes puolet perustoimeentulotuesta kohdentuu asumisen kuluihin. Antilan mielestä yleisestä asumistuesta on siirryttävä jatkossa ihmisten asumisen tukemiseen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat