Perussuomalaisten kansanedustajia on syyllistynyt tällä hallituskaudella virkamiehen vastustamiseen ja ylinopeuden ajamiseen

Perussuomalaisten kansanedustajan Timo Vornasen osallisuus ampumatapaukseen Helsingissä on hallinnut lehtien otsikoita viime päivät.

Vornasen lisäksi muitakin perussuomalaisten kansanedustajia on joutunut tekemisiin virkavallan kanssa kuluneen hallituskauden aikana. Samaan aikaan puolue on profiloitunut erityisesti sisäisen turvallisuuden puolestapuhujana.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sheikki Laakso, 55, määrättiin tammikuussa sakkorangaistukseen virkamiehen vastustamisesta.

Sakkorangaistus annettiin joulukuussa tapahtuneesta välikohtauksesta Kouvolassa. Tuolloin poliisipartio pysäytti luistattelun vuoksi henkilöauton, jossa Laakso oli matkustajana.

Partio kirjoitti kuljettajalle sakon. Ilta-Sanomien mukaan Laakso ei kuitenkaan hyväksynyt sakon kirjoittamista ja alkoi huutaa ja käyttäytyä aggressiivisesti partiota kohtaan.

Puolueen kansanedustaja ja toinen varapuheenjohtaja Mauri Peltokangas puolestaan kaahasi vuoden alussa korttinsa hyllylle määräajaksi. Hän sai samalla ylinopeussakot. Peltokangas kertoi Facebookissa ajaneensa 137 kilometrin tuntivauhtia. Alueen nopeusrajoitus oli 80 kilometriä tunnissa.

Peltokankaan ajokortti on ollut hyllyllä myös aiemmin. Hän ajoi joulukuussa 2022 poliisin tutkaan 140 kilometrin tuntinopeudella moottoritiellä, jossa talvinopeusrajoitus oli 100 kilometriä tunnissa.

Myös muut perussuomalaisten nykyiset kansanedustajat ovat saaneet tuomioita viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Brother Christmas -hyväntekeväisyystoiminnastaan tunnettu kansanedustaja Ari Koponen (ps.) tuomittiin vuonna 2019 käräjillä sakkoihin rahankeräysrikoksesta. Koposen laittomaksi katsottu toiminta ajoittui vuoteen 2017 eli ennen hänen työtään kansanedustajana.

Porilainen kansanedustaja Petri Huru (ps.) sai vuonna 2019 ylinopeuden vuoksi sakkorangaistuksen liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, uutisoi muun muassa Yle. Huru oli jo tekoaikaan kansanedustaja. Hän joutui käräjäoikeuteen kiistettyään poliisin antamien sakkojen suuruuden. Ylen mukaan oikeus totesi poliisin alkuperäisen sakkorangaistuksen oikeaksi.

Perussuomalaisten kansanedustajan ja kolmannen varapuheenjohtajan Sebastian Tynkkysen tuomio kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sai sinetin elokuussa, kun korkein oikeus ei myöntänyt hänelle valituslupaa.

Tynkkynen tuomittiin käräjäoikeudessa sakkoihin vuoden 2017 kuntavaalikampanjan aikaisista Facebook-kirjoituksista. Oikeuden mukaan kirjoituksissa solvattiin ja paneteltiin turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajia.

Kyseessä on Tynkkysen kolmas tuomio kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

STT pyysi perussuomalaisten puheenjohtajalta Riikka Purralta kommentteja asiasta. STT yritti tavoittaa Purraa niin soittamalla kuin viestitse.

STT lähetti Purralle kysymyksen siitä, miten hän näkee puolueen edustajien saamat rangaistukset suhteessa perussuomalaisten profiloitumiseen sisäisen turvallisuuden asioissa. STT myös kysyi, aikooko puolue käydä laajemmin keskustelua kansanedustajalle sopivasta käytöksestä.

Lisäksi STT kysyi Timo Vornaseen liittyviä kysymyksiä, kuten sitä, milloin perussuomalaiset oli alun perin aikonut tiedottaa Vornaseen liittyvistä rikosepäilyistä. Asia tuli julkisuuteen Seiska-lehden uutisen myötä perjantai-iltana, mutta oli puoluejohdon tiedossa jo aamupäivällä.

Purra vastasi osaan kysymyksistä tekstiviestillä, mutta ei kommentoinut puolueen kansanedustajien saamia tuomioita. Tiedottamisen osalta hän totesi, että lehdistö uutisoi tämänkaltaisista asioista nopeasti.

”Puolueella ei ole syytä tulla julkisuuteen hyvin epäselvien ja keskenään ristiriitaisten tietojen varassa. Poliisi suorittaa tutkintaa, ei puolue”, Purra viestitti.

Poliisi tutkii tällä hetkellä myös perussuomalaisten europarlamentaarikon Teuvo Hakkaraisen verosotkuja. Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) on syyteharkinnan kohteena julkaisemaansa kirjaan liittyen.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe kumosi viime vuoden lopulla syyttäjän aiemman päätöksen jättää Rydmanin kirjaan liittyvä epäilty salassapitorikos tutkimatta.

Rikosepäilyssä on kyse Rydmanin kirjasta Salaisuus, jota ei ollut. Keskusrikospoliisi teki alun perin kirjasta tutkintapyynnön Helsingin poliisille, koska se epäili kirjassa julkistetun tietoja, jotka oli määrätty salassa pidettäviksi.

Syyttäjä oli ensin katsonut, ettei epäilystä ole syytä käynnistää esitutkintaa. Apulaisvaltakunnansyyttäjän päätöksellä asiasta suoritettiin kuitenkin esitutkinta, ja maaliskuussa asia siirtyi syyteharkintaan.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan Rydmania on esitutkinnan aikana epäilty myös entisen seurustelukumppaninsa törkeästä kunnianloukkauksesta, törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä ja salassapitorikoksesta.

Rydmanin entinen kumppani vahvisti maaliskuussa STT:lle olevansa asianomistajana kyseisessä esitutkinnassa. Tutkinnanjohtaja on vahvistanut hänelle esitutkinnan valmistuneen ja siirtyneen samoilla rikosnimikkeillä syyteharkintaan.

Myös Helsingin Sanomat on rikosepäilyn kohteena Rydmanista julkaistuun artikkeliin liittyen.

Perussuomalaisten edesmennyt kansanedustaja Tony Halme tuomittiin vuonna 2004 neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen muun muassa ampuma-aserikoksesta.

Tuolloin keskusteltiin mahdollisuudesta erottaa Halme eduskunnasta. Näin ei kuitenkaan tehty, vaan hän jatkoi kansanedustajana vuoteen 2007. Halme kuoli vuonna 2010.

Hän on ainoa ampuma-aserikoksesta 2000-luvulla tuomittu kansanedustaja. Tapaus on noussut Vornasen tapauksen myötä jälleen julkiseen keskusteluun.