Kesämökki pysyväksi asunnoksi? Pian onnistuu entistä helpommin
Hallituksen keskeiset uudistukset koskevat vähittäiskaupan suuryksiköiden sääntelyä, hajarakentamista, asemakaavoitusta sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten roolia.
Ympäristöministeriö haluaa helpottaa oman vapaa-ajan asunnon käytön muuttamista pysyvään asuinkäyttöön. Kuva: Kari SalonenVapaa-ajan asunnon voi jatkossa muuttaa pysyvään asuinkäyttöön entistä joustavammin. Kunta voi osoittaa rakennusjärjestyksessään sellaiset kaavoittamattomat alueet, joilla muutoksen voi tehdä ilman, että tarvitaan poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua.
Uudistus liittyy hallituksen esitykseen maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Hallitus hyväksyi tänään eduskunnalle lähtevän esityksen.
Lakiin on tulossa useita muutoksia, jotka helpottavat kaavoitusta ja rakentamisen luvitusta.
"Kyseessä on tärkeä ja odotettu uudistus, jonka myötä moni asia helpottuu. Yritysten toimintaedellytykset paranevat, rakentaminen vauhdittuu ja kunnat voivat sujuvammin kehittää aluettaan. Valtion viranomaiset taas voivat keskittyä laajempiin kokonaisuuksiin", maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.
Kaavapäätöksissä kuntien asema vahvistuu.
Elykeskusten rooli muuttuu konsultoivaksi. Ne eivät jatkossa enää ohjaa kuntien alueidenkäyttöä ja rakennustoimen järjestämistä.
Samalla elykeskusten valvonta- ja valitusoikeutta rajataan.
Oikeus koskee jatkossa ainoastaan ratkaisuja, joilla on valtakunnallisia tai maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia.
Uudistuksen myötä asemakaavoituksesta tulee ketterämpää, kun uudistuksen myötä asemakaavaa voi muuttaa vaiheittain. Mahdollisuus on tällä hetkellä olemassa vain maakunta- ja yleiskaavojen kohdalla.
Jos yleiskaava on ilmeisen vanhentunut, voi asemakaavan myös perustellusta syystä laatia tai muuttaa vastoin yleiskaavaa.
Lakiesityksen mukaan vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja nousee 2000:sta 4000 kerrosneliömetriin.
Maakuntakaavassa vähittäiskaupan enimmäismitoitus pitää jatkossa osoittaa vain keskusta-alueen ulkopuolella.
Myös jatkossa vähittäiskaupan suuryksiköt tulee ensisijaisesti sijoittaa keskusta-alueelle. Jos palvelujen saavutettavuus voidaan taata, voi suuryksikön sijoittaa kuitenkin myös muualle. Jos suuryksikkö sijoitetaan keskustan ulkopuolelle, ei kaupan laatua enää tarvitse ottaa kaavoituksessa huomioon.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat